joker-1979
Aktiivinen jäsen
- Viestejä
- 772
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Häijyn näköinen laite.. Me like! 8)
Häijyn näköinen laite.. Me like! 8)
***MYYTY*** Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
- Keskustelun aloittaja Juha™
- Aloitettu
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Jotta ei unohtuisi totuus siitä millaista on harrastaa autoilua täällä taigan kupeessa upean puhtaassa suomalaisessa luonnossa:
Ei sitten yhtään tekisi mieli olla tällä hetkellä jossain Nizzan lähistöllä lämpimän kevätauringon kiillellessä virheettömän puhtaan vankkurin kyljestä. No ei varmaan....
Oikeastaan otin nämä törkykuvat siksi, etten ole tullut dokumentoineeksi miltä Mégane näyttää alkuperäisellä rengaskoolla mutta terästettynä levikepaloilla, jotka tuovat renkaat edessä 15 mm ja takana 25 mm ulommas. (Katsastuksessa tuli käytyä toissa viikonloppuna niin nyt voi taas ruuvata levikepalat paikalleen...) Makuasiat ovat makuasioita, mutta mielestäni tältä tämän olisi pitänyt näyttää jo tehtaalta rullatessaan:
"Ylikokopoikana" täytyy myöntää että nuo talvipyörät kyllä näyttävät hieman alamittaisilta, mutta eivät läheskään niin pahalta kuin ilman levikepaloja.
Vielä kun kelit hiukan kuivuvat niin tulee maalaamoon asiaa: korin väriä pitäisi saada niin katto- ja kylkilistoihin kuin tähänkin:
Jotta ei unohtuisi totuus siitä millaista on harrastaa autoilua täällä taigan kupeessa upean puhtaassa suomalaisessa luonnossa:
Ei sitten yhtään tekisi mieli olla tällä hetkellä jossain Nizzan lähistöllä lämpimän kevätauringon kiillellessä virheettömän puhtaan vankkurin kyljestä. No ei varmaan....
Oikeastaan otin nämä törkykuvat siksi, etten ole tullut dokumentoineeksi miltä Mégane näyttää alkuperäisellä rengaskoolla mutta terästettynä levikepaloilla, jotka tuovat renkaat edessä 15 mm ja takana 25 mm ulommas. (Katsastuksessa tuli käytyä toissa viikonloppuna niin nyt voi taas ruuvata levikepalat paikalleen...) Makuasiat ovat makuasioita, mutta mielestäni tältä tämän olisi pitänyt näyttää jo tehtaalta rullatessaan:
"Ylikokopoikana" täytyy myöntää että nuo talvipyörät kyllä näyttävät hieman alamittaisilta, mutta eivät läheskään niin pahalta kuin ilman levikepaloja.
Vielä kun kelit hiukan kuivuvat niin tulee maalaamoon asiaa: korin väriä pitäisi saada niin katto- ja kylkilistoihin kuin tähänkin:
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Maalipinnan kevätsiivous alkaisi olla suurimmaksi osaksi tehty. Katto, konepelti ja kyljet käsitelty, puskurit ja takaluukku vaativat vielä huomiota.
Yleensä olen käyttänyt ihan normaalia halpahalleistakin löytyvää "perusrapaa" kuten Turtle Waxia tai Autoglymiä. Mutta tällä kertaa päätin hieman hifistellä ja hommasin Meguiar'sin tuotteita joilla väitetään olevan helppo saada aikaan "näyttelyautokiilto". Suomalainenhan ei helpolla usko joten ei auttanut kuin itse kokeilla mitä kukkua mainosmiehet taas ovat keksineet.
Aloitin huuhtomalla irtonaisimman lian painepesurilla, sitten huolellinen Würth Pineline -liuotinpesu, lopuksi huuhtelu painepesurilla ja kuivaus säämiskällä. Maalipinta tuntui tämän jälkeen sormiin vielä varsin "tikkuiselta" etenkin ovien alaosat. Seuraavaksi käyttöön Meguiar'sin hiomasavi ja puhdistusaine, ja tämän käsittelyn jälkeen maalipinta olikin sitten yhtä puhdas kuin aikoinaan maalaamon linjalta tullessaan! Pesin vielä puhdistusainejäämät pois vedellä ja taas kuivaus säämiskällä. Koska paineilmaa ei ole käytettävissä annoin auton tämän jälkeen kuivua autotallissa yön yli ettei listojen välistä valuva vesi pilaa jatkotoimenpiteitä.
Kuivumisen jälkeen otin käyttöön Meguiar'sin kolmivaiheisen kiillotussetin ensimmäisen tuotteen, Deep Crystal Paint Cleanerin. Tämä aine vie pinnasta viimeisetkin hapettuman jäänteet. Maalinpuhdistusaineen jälkeen vuoroon Deep Crystal Polish eli maalipinnan kiillotusaine. Nyt saivat pyörrenaarmut kyytiä ja maalipinta alkoi erehdyttävästi muistuttaa lasia. Lopuksi pintaan vielä Deep Crystal Carnauba Wax antamaan suojaa vasta kiilloitetulle pinnalle.
Lisää hifistelyä oli kiillotustarvikkeissa: tähän asti olen aina käyttänyt tavallista 100% puuvillarättiä, mutta ongelmana on aina ollut että vahasta tuppaa jäämään joko "pilvimäisyyttä" tai sitten kirkkaassa valossa näkyviä pyörteitä. Nyt pistin elämän risaiseksi ja investoin törkeät 2,50e mikrokuituiseen froteeliinaan. Voi pojat mikä ero kuivuneen vahan kiillotuksessa! Parhaat 2,50e jotka olen koskaan autonhoitoon investoinut.
No, kuviahan piti tietysti ottaa putipuhtaasta lopputuloksesta ennen kuin siitepöly ja tarkkuuspommittajat pääsevät pilaamaan ilon. Alkoi jo hieman hämärtää enkä löytänyt oikein hyvin kontrastoivia heijastuksia kylkiin, mutta kyllä näistäkin jonkin käsityksen saa:
Ai niin, takaluukun MEGANE-teksti sai kyytiä kun kirjainten kromi alkoi kuoriutua irti ja kirjainten välit oli veemäistä pitää puhtaina ja kiiltävinä.
Maalipinnan kevätsiivous alkaisi olla suurimmaksi osaksi tehty. Katto, konepelti ja kyljet käsitelty, puskurit ja takaluukku vaativat vielä huomiota.
Yleensä olen käyttänyt ihan normaalia halpahalleistakin löytyvää "perusrapaa" kuten Turtle Waxia tai Autoglymiä. Mutta tällä kertaa päätin hieman hifistellä ja hommasin Meguiar'sin tuotteita joilla väitetään olevan helppo saada aikaan "näyttelyautokiilto". Suomalainenhan ei helpolla usko joten ei auttanut kuin itse kokeilla mitä kukkua mainosmiehet taas ovat keksineet.
Aloitin huuhtomalla irtonaisimman lian painepesurilla, sitten huolellinen Würth Pineline -liuotinpesu, lopuksi huuhtelu painepesurilla ja kuivaus säämiskällä. Maalipinta tuntui tämän jälkeen sormiin vielä varsin "tikkuiselta" etenkin ovien alaosat. Seuraavaksi käyttöön Meguiar'sin hiomasavi ja puhdistusaine, ja tämän käsittelyn jälkeen maalipinta olikin sitten yhtä puhdas kuin aikoinaan maalaamon linjalta tullessaan! Pesin vielä puhdistusainejäämät pois vedellä ja taas kuivaus säämiskällä. Koska paineilmaa ei ole käytettävissä annoin auton tämän jälkeen kuivua autotallissa yön yli ettei listojen välistä valuva vesi pilaa jatkotoimenpiteitä.
Kuivumisen jälkeen otin käyttöön Meguiar'sin kolmivaiheisen kiillotussetin ensimmäisen tuotteen, Deep Crystal Paint Cleanerin. Tämä aine vie pinnasta viimeisetkin hapettuman jäänteet. Maalinpuhdistusaineen jälkeen vuoroon Deep Crystal Polish eli maalipinnan kiillotusaine. Nyt saivat pyörrenaarmut kyytiä ja maalipinta alkoi erehdyttävästi muistuttaa lasia. Lopuksi pintaan vielä Deep Crystal Carnauba Wax antamaan suojaa vasta kiilloitetulle pinnalle.
Lisää hifistelyä oli kiillotustarvikkeissa: tähän asti olen aina käyttänyt tavallista 100% puuvillarättiä, mutta ongelmana on aina ollut että vahasta tuppaa jäämään joko "pilvimäisyyttä" tai sitten kirkkaassa valossa näkyviä pyörteitä. Nyt pistin elämän risaiseksi ja investoin törkeät 2,50e mikrokuituiseen froteeliinaan. Voi pojat mikä ero kuivuneen vahan kiillotuksessa! Parhaat 2,50e jotka olen koskaan autonhoitoon investoinut.
No, kuviahan piti tietysti ottaa putipuhtaasta lopputuloksesta ennen kuin siitepöly ja tarkkuuspommittajat pääsevät pilaamaan ilon. Alkoi jo hieman hämärtää enkä löytänyt oikein hyvin kontrastoivia heijastuksia kylkiin, mutta kyllä näistäkin jonkin käsityksen saa:
Ai niin, takaluukun MEGANE-teksti sai kyytiä kun kirjainten kromi alkoi kuoriutua irti ja kirjainten välit oli veemäistä pitää puhtaina ja kiiltävinä.
Q
quai_de_javel
Vieras
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
No kyllä nyt kiiltää, saavat kanssa-autoilijat varoa häikäistymistä. ;D
No kyllä nyt kiiltää, saavat kanssa-autoilijat varoa häikäistymistä. ;D
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Ensi viikolla olisi tarkoitus viedä "räsäpeppu" maalarille. Irrottelin äsken myös kylkilistat ja kattolistat, saavat ruiskauttaa niihinkin mustan peilikiillon samalla. Täytyy vaan ensin itse hioa muovin röpelöpinta sileäksi, kokemukset Twingosta kun osoittivat että jos röpelöpinta tasoitetaan vain ruiskupakkelilla niin tuppaa vuosien saatossa pakkeli kutistumaan ja röpelö alkaa näkyä "läpi".
Lisäksi viikon-parin sisään tulossa 70-millinen (2,75") putki felix domesticuksesta taaksepäin. Onko kokemusta Eurostainlessista Tikkurilassa, pystyvätkö vääntämään mallin mukaan putken ja millaista on työn laatu?
Samaten uudet Goodyearit odottavat asennuttamista vanteille,taka-akselin kulmat pitäisi saada murjotuksi kohdalleen, jäähdytysneste ja vaihteistoöljy pitäisi vaihtaa ja kaikkea muuta pientä. Työntäyteinen kesäloma (joka muuten alkoi tänään!) tiedossa...
Ensi viikolla olisi tarkoitus viedä "räsäpeppu" maalarille. Irrottelin äsken myös kylkilistat ja kattolistat, saavat ruiskauttaa niihinkin mustan peilikiillon samalla. Täytyy vaan ensin itse hioa muovin röpelöpinta sileäksi, kokemukset Twingosta kun osoittivat että jos röpelöpinta tasoitetaan vain ruiskupakkelilla niin tuppaa vuosien saatossa pakkeli kutistumaan ja röpelö alkaa näkyä "läpi".
Lisäksi viikon-parin sisään tulossa 70-millinen (2,75") putki felix domesticuksesta taaksepäin. Onko kokemusta Eurostainlessista Tikkurilassa, pystyvätkö vääntämään mallin mukaan putken ja millaista on työn laatu?
Samaten uudet Goodyearit odottavat asennuttamista vanteille,
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Continentalin ContiSportContact 3:silla pääsin sitten yhden kesän ja vajaat 20 tkm minkä jälkeen takarenkaat olivat mallia ContiSportKekkonen 3, eli kuluneet täysin urattomiksi slikseiksi. Eturenkaissa olisi vielä ollut n. puolet pintaa jäljellä, eli Megane II näyttää olevan niitä harvoja etuvetoisia, joissa takarenkaat kuluvat eturenkaita huomattavasti nopeammin! Täytyy tosin myöntää, että viimekesäinen Ahvenisto-sessio rankaisi takaläskejä aika rankalla tavalla. Mutta maailmalta on kuulunut Continentalien kulutuskestävyydestä samansuuntaisia kommentteja, eli ilmeisesti testivoittajaominaisuudet ja kulutuskestävyys eivät olekaan niin helposti yhdistettävissä.
Nyt kun Meganen ruokailutottumukset ovat tiedossa eli vähintään takarenkaat pitänee uusia joka vuosi, niin päätin valita Contia edullisemmat rinkelit. Tänään alle asennettiin Goodyear Eagle F1 Asymmetricit, jotka pikaisen parinsadan kilometrin kokeilun perusteella vaikuttaisivat ihan kohtuullisilta renkailta. Ovat toki Conteja hieman äänekkäämmät ja ehkä marginaalisesti uraherkemmät, mutta Contit olivatkin ultramatalaprofiilisiksi varsin poikkeukselliset noilta(kin) ominaisuuksiltaan.
Kuvia renkaista, samoin kuin korinvärisistä kylki- ja kattolistoista luvassa viikon kuluttua, jolloin maalari lupaili listat valmiiksi. En sitten loppupelissä lähtenytkään hitsauttamaan moottorilätkää kylkilistan kanssa yhdeksi puuksi vaan annetaan sen olla rehellisesti erillään.
Sen verran karkasi taas moottoripolkupyörä käsistä että tuli tilattua takaspoilerikin, jota ilman olen vannonut Meganen pysyvän... ;D Mutta nyt osui silmään sen verran sutjakka malli, että oli pakko hommata...
Continentalin ContiSportContact 3:silla pääsin sitten yhden kesän ja vajaat 20 tkm minkä jälkeen takarenkaat olivat mallia ContiSportKekkonen 3, eli kuluneet täysin urattomiksi slikseiksi. Eturenkaissa olisi vielä ollut n. puolet pintaa jäljellä, eli Megane II näyttää olevan niitä harvoja etuvetoisia, joissa takarenkaat kuluvat eturenkaita huomattavasti nopeammin! Täytyy tosin myöntää, että viimekesäinen Ahvenisto-sessio rankaisi takaläskejä aika rankalla tavalla. Mutta maailmalta on kuulunut Continentalien kulutuskestävyydestä samansuuntaisia kommentteja, eli ilmeisesti testivoittajaominaisuudet ja kulutuskestävyys eivät olekaan niin helposti yhdistettävissä.
Nyt kun Meganen ruokailutottumukset ovat tiedossa eli vähintään takarenkaat pitänee uusia joka vuosi, niin päätin valita Contia edullisemmat rinkelit. Tänään alle asennettiin Goodyear Eagle F1 Asymmetricit, jotka pikaisen parinsadan kilometrin kokeilun perusteella vaikuttaisivat ihan kohtuullisilta renkailta. Ovat toki Conteja hieman äänekkäämmät ja ehkä marginaalisesti uraherkemmät, mutta Contit olivatkin ultramatalaprofiilisiksi varsin poikkeukselliset noilta(kin) ominaisuuksiltaan.
Kuvia renkaista, samoin kuin korinvärisistä kylki- ja kattolistoista luvassa viikon kuluttua, jolloin maalari lupaili listat valmiiksi. En sitten loppupelissä lähtenytkään hitsauttamaan moottorilätkää kylkilistan kanssa yhdeksi puuksi vaan annetaan sen olla rehellisesti erillään.
Sen verran karkasi taas moottoripolkupyörä käsistä että tuli tilattua takaspoilerikin, jota ilman olen vannonut Meganen pysyvän... ;D Mutta nyt osui silmään sen verran sutjakka malli, että oli pakko hommata...
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Varsin jouhevan muotoinen käkkylähän se on sekin, mutta halusin tuohon taksimalliin hieman enemmän understatementtiä ja valitsin Reichhardilta mallin "Fly". Kertooko se omaa kieltään biodynaamisista ominaisuuksista, eli saadaanko upforcea takapäähän? ;D Sama muovinkappale on muuten myynnissä myös esim. K-Tecillä nimellä Meran, tällä kertaa kuitenkin Reichhard oli edullisempi punnan kurssista huolimatta.
Tänään soitteli maalari että puskuri ja listat ovat noudettavissa. Sitä silmällä pitäen otin illalla vanhan puskurin irti. Tarkoituksena ruuvata RS-takapöntön vaatima oik.puoleinen putkenkannake kiinni tässä vaiheessa, ainoa vaan että kyseinen kaksiosainen "Rubikin kuutio" on sen verran hämmentävä kokonaisuus, että en vielä keksinyt miten päin ja mihin se kuuluu ruuvata? ??? Johonkin muovisen varapyöräkaivon kiinnityspultin alle sen ilmeisesti pitäisi tulla, mutta vaatii meikäläisen hahmotuskyvyllä varmaan vähintään tunnin palikkatestin ennen kuin osat loksahtavat kohdalleen...
Tässä muutama strippikuva, joista selviää Meganen takapuskurin alaiset salaisuudet:
Johonkin tämän räystään tienoille putkenkannakkeen pitäisi ruuvaantua...
Sama räystäs altapäin:
Ei ole R26R look. Taaskaan tehot ei edellytä....JaLe sanoi:Oliko Spoileri mallia R26R look.. :
Itse omaan Meganeeni moista himoitsin, mutta ei ny sit enäää tarttekkaa himoita ku vaihtu tuo auto, mutta mielestäni se istuu Meganeen hienosti.. 8)
Varsin jouhevan muotoinen käkkylähän se on sekin, mutta halusin tuohon taksimalliin hieman enemmän understatementtiä ja valitsin Reichhardilta mallin "Fly". Kertooko se omaa kieltään biodynaamisista ominaisuuksista, eli saadaanko upforcea takapäähän? ;D Sama muovinkappale on muuten myynnissä myös esim. K-Tecillä nimellä Meran, tällä kertaa kuitenkin Reichhard oli edullisempi punnan kurssista huolimatta.Tänään soitteli maalari että puskuri ja listat ovat noudettavissa. Sitä silmällä pitäen otin illalla vanhan puskurin irti. Tarkoituksena ruuvata RS-takapöntön vaatima oik.puoleinen putkenkannake kiinni tässä vaiheessa, ainoa vaan että kyseinen kaksiosainen "Rubikin kuutio" on sen verran hämmentävä kokonaisuus, että en vielä keksinyt miten päin ja mihin se kuuluu ruuvata? ??? Johonkin muovisen varapyöräkaivon kiinnityspultin alle sen ilmeisesti pitäisi tulla, mutta vaatii meikäläisen hahmotuskyvyllä varmaan vähintään tunnin palikkatestin ennen kuin osat loksahtavat kohdalleen...
Tässä muutama strippikuva, joista selviää Meganen takapuskurin alaiset salaisuudet:
Johonkin tämän räystään tienoille putkenkannakkeen pitäisi ruuvaantua...
Sama räystäs altapäin:
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
No niin, tänään tuli harrastettua lisää. Aamupäivällä ratkaisin "Rubikin kuution", täytyy tosin tunnustaa että lunttasin Ranskan ja Saksan foorumeilta miten ne kiinnikkeet sinne kuuluu pultata.
Tässä kuitenkin kyseinen "Rubikin kuutio" komponenttimuodossa:
Varmaankin Colin Chapman pyörii pöyristyksestä haudassaan: Sporttimalliin eli RS 2,0 Turboon tehdas siis pulttaa VALURAUTAISEN kiinnikeraudan ja sen lisäksi vielä nyrkin kokoinen metalli/kumimötikkä. No, Renault Sportilla varmaan ajateltu autojen olevan suorituskyvyltään niin ylivoimaisia, että pultataan niihin menestyspainot valmiiksi jo tehtaalla.... ;D
Netistä vakoilemalla arvoitus lähti purkaantumaan tästä pultinkannasta:
Sama pultti altapäin, muovisessa varapyöräammeessa ei kierteet kestäisi joten tässä on käytetty irrallista vastamutteria:
Kun pultti on agentti Jorma Teräksen avulla saatu houkuteltua irti, tehdään silmänkääntötemppu eli työnnetäänkin sama pultti reikäänsä tällä kertaa altapäin. "Räystään" yläpuolelle asemoidaan valurautamöhkäle ja pultataan menestyspaino kiinni:
Sama tilanne talitinttiperspektiivistä:
Pultin kierre tuli harjattua huolella puhtaaksi ruosteesta, ja siveltyä kuparitahnalla. Valurautaan jos pultti jämähtää kiinni niin se onkin mielenkiintoisempi irrottaa....
Seuraavaksi netistä löytyneitä havainnekuvia tuijottamalla sain kumityynyn hahmotettua oikeaan asentoon, ja ei muuta kuin tyyny kiinni menestyspainoon uudella pultilla:
Kumityynyssä oleva kiinnitysreikä on isomman puoleinen, eli pulttia löysäämällä ja kumityynyä liikuttamalla on mahdollista hienosäätää putkenpäiden sijaintia puskurin aukoissa. Tässä koko kiinnikekompleksi paikoillaan:
Ja vielä lopuksi kliininen, F1-tasonkin vaatimukset täyttävä asennuslaboratorio. Onneksi labran katto ei tänään vuotanutkaan vaikka meteorologit sellaista uhkailivat. Kuvassa näkyy myös aiemmin tekstissä esiintynyt salainen agentti WD-40.
No niin, tänään tuli harrastettua lisää. Aamupäivällä ratkaisin "Rubikin kuution", täytyy tosin tunnustaa että lunttasin Ranskan ja Saksan foorumeilta miten ne kiinnikkeet sinne kuuluu pultata.
Tässä kuitenkin kyseinen "Rubikin kuutio" komponenttimuodossa:
Varmaankin Colin Chapman pyörii pöyristyksestä haudassaan: Sporttimalliin eli RS 2,0 Turboon tehdas siis pulttaa VALURAUTAISEN kiinnikeraudan ja sen lisäksi vielä nyrkin kokoinen metalli/kumimötikkä. No, Renault Sportilla varmaan ajateltu autojen olevan suorituskyvyltään niin ylivoimaisia, että pultataan niihin menestyspainot valmiiksi jo tehtaalla.... ;D
Netistä vakoilemalla arvoitus lähti purkaantumaan tästä pultinkannasta:
Sama pultti altapäin, muovisessa varapyöräammeessa ei kierteet kestäisi joten tässä on käytetty irrallista vastamutteria:
Kun pultti on agentti Jorma Teräksen avulla saatu houkuteltua irti, tehdään silmänkääntötemppu eli työnnetäänkin sama pultti reikäänsä tällä kertaa altapäin. "Räystään" yläpuolelle asemoidaan valurautamöhkäle ja pultataan menestyspaino kiinni:
Sama tilanne talitinttiperspektiivistä:
Pultin kierre tuli harjattua huolella puhtaaksi ruosteesta, ja siveltyä kuparitahnalla. Valurautaan jos pultti jämähtää kiinni niin se onkin mielenkiintoisempi irrottaa....
Seuraavaksi netistä löytyneitä havainnekuvia tuijottamalla sain kumityynyn hahmotettua oikeaan asentoon, ja ei muuta kuin tyyny kiinni menestyspainoon uudella pultilla:
Kumityynyssä oleva kiinnitysreikä on isomman puoleinen, eli pulttia löysäämällä ja kumityynyä liikuttamalla on mahdollista hienosäätää putkenpäiden sijaintia puskurin aukoissa. Tässä koko kiinnikekompleksi paikoillaan:
Ja vielä lopuksi kliininen, F1-tasonkin vaatimukset täyttävä asennuslaboratorio. Onneksi labran katto ei tänään vuotanutkaan vaikka meteorologit sellaista uhkailivat. Kuvassa näkyy myös aiemmin tekstissä esiintynyt salainen agentti WD-40.
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Kattolistat lähtivät maalausta varten helposti irti; Ensin takapäästä listan tappi ylös katossa olevasta kolosta (valkoinen ympyrä), sitten varovasti eteenpäin edeten kammetaan alumiiniprofiilinen lista naksahdusten saattelemana irti mustista muovikiinnikkeistä. Kun lista on irti, on näkymä kattokourussa tällainen:
Ja lähikuva kourun harjanteisiin painettavasta listan kiinnikkeestä:
Kiinnikkeessä on molemmin puolin kaksi pientä ylöspäin osoittavaa väkästä, joihin listan alumiiniprofiili painettaessa lukittuu.
Klikkasin maalatut listat takaisin paikoilleen maalaamon pihassa ja ei sinne sattunut kameraa mukaan, joten listojen alapuolesta ei valitettavasti ole kuvaa. Ja mustassa autossa yksityiskohtien kuvaaminen on valaistusteknisesti hankalaa, seuraavassa kuvassa kuitenkin siloitettu ja korin väriin maalattu kattolista paikoillaan:
Alunperin lista on päällystetty pehmeällä muovilla, joka ajan myötä haalistuu ja syöpyy aika ikävän näköiseksi. Nyt tuossa maalatussa listassa ei sitä ongelmaa enää ole, ja vahatessakaan ei tarvitse arkailla listoihin joutuvan vahan kanssa.
Kylkilistatkin olivat maalarilla, irrotus oli yhtä helppoa kuin kattolistoissakin. Kylkilistojen alla on tämän näköistä rei'itystä:
Takaoven lista lähtee irti eteenpäin työntämällä, etuoven puolestaan taaksepäin työntämällä. Jotta listat eivät vahingossa liukuisi paikoiltaan on niissä takapuolella stopparinastat, jotka työntyvät ovipellissä oleviin reikiin. Listoja irrotettaessa stopparinastat tulee ovipellin takapuolelta työntää irti ovipellin rei'istä jotta lista pääsee liukumaan irti. Seuraavassa kuvassa nuolella merkattuna ovipellissä olevat stopparinastojen reiät:
Etuoven listan nastaa pääsee painamaan oven takareunassa olevan reiän kautta. Seuraavassa kuvassa nuolella merkattuna kyseinen reikä, normaalisti reiän peittona on kumitulppa, joka siis ensin kammetaan irti. Linjasin kameran nerokkaasti niin, että kyseisestä reiästä näkyy samalla ulkopellissä oleva stopparin reikä:
Takaoven listassa stopparinasta puolestaan menee oven etureunassa olevaan reikään. Siihen päästään takapuolelta käsiksi irrottamalla johtosarjan läpivienti. Seuraavassa kuvassa läpivienti kammettu irti, ja stopparinasta reikä ovipellissä paistaa taas kuvassa heti teipatun johtosarjan yläpuolella:
Taaskaan listojen takapuolesta ei valitettavasti ole kuvia, mutta takaisinasennuksessa ei ollut muuta huomioitavaa kuin varovaisesti taivuttaa kyseisiä muovisia stopparinasta"lirvakkeita" hieman ulospäin, että ne lukittuvat taas hyvin ovipellin reikiin.
Polvistumalla aiheen ääreen sain kylkilistojen kiillosta otettua hieman kattolistaa paremman kuvan:
Moottorikoon ilmaiseva kilpi oli siis alunperin tarkoitus moldauttaa yhdeksi kappaleeksi etuoven listan kanssa ja itse kokomerkintä hioa pois, mutta maalaamo ei tuntunut ihan varmalta moldauksen kestävyydestä joten en viitsinyt riskeerata. Kilpi jätettiin suosiolla erilliseksi osaksi eikä moottorikokoakaan hiottu pois. Itse asiassa korin väriin maalattuna tuo ennen kromin värinen kokomerkintä toimiikin aika kivasti, nyt ohittaja joutuu katsomaan pitkään ja hartaasti millainen mannertenvälinen nahjus tulikaan ohitettua....
Kattolistat lähtivät maalausta varten helposti irti; Ensin takapäästä listan tappi ylös katossa olevasta kolosta (valkoinen ympyrä), sitten varovasti eteenpäin edeten kammetaan alumiiniprofiilinen lista naksahdusten saattelemana irti mustista muovikiinnikkeistä. Kun lista on irti, on näkymä kattokourussa tällainen:
Ja lähikuva kourun harjanteisiin painettavasta listan kiinnikkeestä:
Kiinnikkeessä on molemmin puolin kaksi pientä ylöspäin osoittavaa väkästä, joihin listan alumiiniprofiili painettaessa lukittuu.
Klikkasin maalatut listat takaisin paikoilleen maalaamon pihassa ja ei sinne sattunut kameraa mukaan, joten listojen alapuolesta ei valitettavasti ole kuvaa. Ja mustassa autossa yksityiskohtien kuvaaminen on valaistusteknisesti hankalaa, seuraavassa kuvassa kuitenkin siloitettu ja korin väriin maalattu kattolista paikoillaan:
Alunperin lista on päällystetty pehmeällä muovilla, joka ajan myötä haalistuu ja syöpyy aika ikävän näköiseksi. Nyt tuossa maalatussa listassa ei sitä ongelmaa enää ole, ja vahatessakaan ei tarvitse arkailla listoihin joutuvan vahan kanssa.
Kylkilistatkin olivat maalarilla, irrotus oli yhtä helppoa kuin kattolistoissakin. Kylkilistojen alla on tämän näköistä rei'itystä:
Takaoven lista lähtee irti eteenpäin työntämällä, etuoven puolestaan taaksepäin työntämällä. Jotta listat eivät vahingossa liukuisi paikoiltaan on niissä takapuolella stopparinastat, jotka työntyvät ovipellissä oleviin reikiin. Listoja irrotettaessa stopparinastat tulee ovipellin takapuolelta työntää irti ovipellin rei'istä jotta lista pääsee liukumaan irti. Seuraavassa kuvassa nuolella merkattuna ovipellissä olevat stopparinastojen reiät:
Etuoven listan nastaa pääsee painamaan oven takareunassa olevan reiän kautta. Seuraavassa kuvassa nuolella merkattuna kyseinen reikä, normaalisti reiän peittona on kumitulppa, joka siis ensin kammetaan irti. Linjasin kameran nerokkaasti niin, että kyseisestä reiästä näkyy samalla ulkopellissä oleva stopparin reikä:
Takaoven listassa stopparinasta puolestaan menee oven etureunassa olevaan reikään. Siihen päästään takapuolelta käsiksi irrottamalla johtosarjan läpivienti. Seuraavassa kuvassa läpivienti kammettu irti, ja stopparinasta reikä ovipellissä paistaa taas kuvassa heti teipatun johtosarjan yläpuolella:
Taaskaan listojen takapuolesta ei valitettavasti ole kuvia, mutta takaisinasennuksessa ei ollut muuta huomioitavaa kuin varovaisesti taivuttaa kyseisiä muovisia stopparinasta"lirvakkeita" hieman ulospäin, että ne lukittuvat taas hyvin ovipellin reikiin.
Polvistumalla aiheen ääreen sain kylkilistojen kiillosta otettua hieman kattolistaa paremman kuvan:
Moottorikoon ilmaiseva kilpi oli siis alunperin tarkoitus moldauttaa yhdeksi kappaleeksi etuoven listan kanssa ja itse kokomerkintä hioa pois, mutta maalaamo ei tuntunut ihan varmalta moldauksen kestävyydestä joten en viitsinyt riskeerata. Kilpi jätettiin suosiolla erilliseksi osaksi eikä moottorikokoakaan hiottu pois. Itse asiassa korin väriin maalattuna tuo ennen kromin värinen kokomerkintä toimiikin aika kivasti, nyt ohittaja joutuu katsomaan pitkään ja hartaasti millainen mannertenvälinen nahjus tulikaan ohitettua....
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Tänään tuleekin julkaistua projektikuvia oikein kunnolla, tässä päivän kolmas epistola.
Kuten aiemmista viesteistä joku saattaa muistaa, talvella tuli Ranskan eBayn kautta löydettyä uusi alkuperäinen RS-mallin takapuskuri. Mukana tuli Phase 1 -mallin feikkisäleiköt ja koko komeus oli tehtan pohjamaalissa, eli vaati vain käyttöä maalaamossa:
No, tänään siis hain maalaamosta "pojan kotiin" samalla kuin nuo kylki- ja kattolistatkin. Takapuskurikin asentui rutiinilla paikoilleen jo maalaamon pihassa niin ei tarvinnut alkaa kuljetusta varten takapenkkejä kaatamaan. Lyhyt kotimatka ajeltiin hieman laittoman anonymiteetin turvin, onneksi ei sattunut taakse "ratavalvojia", joita rekisterikilven puute olisi häirinnyt... Kotipihassa täytyi sitten ottaa uutukaisesta muistopotretti:
Kuva on melko rankasti säästökoodattu joten hienoimmat detaljit häviävät, mutta ainakin surullisen matta takaluukku tulee esiin takapuskurin tuoretta maalipintaa vasten! Takaluukku jäi kevään kiillotussessiossa käymättä läpi, ja sen kyllä huomaa!
Puskurin ruiskimisen maalaamo hanskasi ihan tyydyttävästi, etenkin ottaen huomioon että kyseessä on lähinnä raskaaseen kalustoon keskittynyt firma. Renaultin lasinsileää tehdasmaalausta vasten puskurin lievä appelsiinipinta käy näin tuoreeltaan selväksi, mutta sinällään appelsiini ei ole sen pahempaa kuin esim. uusissa Volkkareissa tehtaalta lähtiessä. Kiillottamalla appelsiinipintakin ajan myötä lievenee.
Ennen maalausta en vaivautunut puskuria koesovittamaan koska kyseessä oli takuulla muototarkka alkuperäisosa. Lisäksi varaosakuvaston etukäteistutkistelu oli osoittanut, että kaikki merkittävimmät kiinnityspisteet ovat samoja vakiomallien ja RS:n kesken, joten olin asennuksen suhteen varsin luottavaisella mielellä. Ainakin puskurin yläreuna on 1:1 vakiopuskurin kanssa, ensinnäkin molemmilla puolilla on takavalojen peittäminä yhden muoviniitit, samanlaiset joilla etupuskurinkin yläreuna on kiinni:
Irroituksessa ja asennuksessa takavalojen täytyy luonnollisesti olla irti, koska puskurin alareuna jää niiden alle. Myös puskurin alareuna kiinnittyy varapyöräammeen pohjaan kolmella tukikannakkeella, aivan kuten vakiopuskurikin:
Myös puskurin päädyt tulevat kiinni muoviseen sisälokariin kahdella ruuvilla per puoli kuten vakiopuskurissakin. Sama sisälokari on käytössä niin vakiomalleissa kuin RS:ssäkin, joten kiinnitysreiät osuvat kohdilleen. RS-puskurin alareuna on kuitenkin vakiota matalammalla, samoin alakulma ulompana. Tästä syystä sisälokarin ja puskurin alanurkan väliin jää rako:
Samoin puskurin alareunan ja sisälokarin taaksepäin kääntyvän alareunan väliin jää muutaman sentin rako:
Vakiomallin puskuri siis ruuvaantuisi kiinni tuohon sisälokarin alareunaan, samoin puskurin reuna tulisi lokarissa olevan klipsin alle. Renault on ratkaissut nuo molemmat "ongelmat" RS-mallia varten tehdyillä lisäpalasilla, jotka ruuvaaan paikoilleen rakojen peittämiseksi. Eli lievästi "jälkiasenteinen" ajattelumalli Renaultiltakin, toisaalta tuollaiset pienet lisäpalat vievät varaosahallinnassa logistisesti huomattavasti vähemmän resursseja verrattuna siihen, että koko iso sisälokasuoja olisi RS-mallia varten omansa. Rakenteen tukevuuden takia kyseiset lisäpalat ovat melko lailla turhat, nytkään mikään kohta ei heilu tai helise. Eli mikäli nuo palat jostain ilmaantuvat niin ne voi asentaa, mutta muuten en niitä turhan aktiivisesti kaipaa.
Takapuskurin upeuden edessä polvet sitten pettivätkin ;D joten seuraava otos taas lähempää maankamaraa:
Puskurin mukana tuli siis alkuperäisen Phase 1:n alasäleiköt mutta päätin passata ne, koska parempaakin oli tiedossa. Phase 1:ssä kyseiset "jääpalalaatikot" ovat pienillä neliskulmaisilla syvennyksillä, mutta kasvojenkohotusmallissa (Phase 2) kyseiset syvennykset ovat leveämmät suorakulmaiset. Tämä pieni ero saa Phase 2:n takapään näyttämään vielä hieman leveämmältä ("Does my bum look big in these?") ;D joten sellaisethan ne oli hommattava:
Asennus oli helpompaa kuin on oikeastaan edes terveellistä, puolta minuuttia myöhemmin säleiköt olivat paikoillaan, klik-klik-klik:
Seuraavaksi maalarinteipin ja työntömitan kanssa mallailemaan rekisterikilpeä paikoilleen, mikäänhän ei nimittäin ole esteettisesti ajatellen rikollisempaa kuin vinossa oleva rekisterikilpi! Tähän asti kilven alla oli ollut kerhon omalla nettiosoitteella oleva asennuskehys, mutta tarkka öögailu netissä esiintyviin RS-peppuihin osoitti selvästi että puhdaslinjaiseen, "törmäyslistattomaan" puskuriin pitä ruuvata mahdollisimman vähän mitään optista turhaketta. Niinpä asenuskehys sai tällä kertaa jäädä pois. Ja taas piti antaa aivoille happea eli pötköttää nurmikolla vatsallaan:
Vielä yksi 3/4-otos kauempaa, vanteet ovat pesemättä ja keskikapselit puuttuvat tällä hetkellä, mutta koettakaa kestää:
Ulkonäkö alkaa vähitellen lähestymään omaa näkemystä täydellisestä Mekanosta, vielä on siis asentamatta takaspoileri (tilattu mutta ei vielä tullut maahan) ja tietenkin pakolaulaja noiden puskurissa olevien ammottavien reikien peitteeksi.
Tänään tuleekin julkaistua projektikuvia oikein kunnolla, tässä päivän kolmas epistola.
Kuten aiemmista viesteistä joku saattaa muistaa, talvella tuli Ranskan eBayn kautta löydettyä uusi alkuperäinen RS-mallin takapuskuri. Mukana tuli Phase 1 -mallin feikkisäleiköt ja koko komeus oli tehtan pohjamaalissa, eli vaati vain käyttöä maalaamossa:
No, tänään siis hain maalaamosta "pojan kotiin" samalla kuin nuo kylki- ja kattolistatkin. Takapuskurikin asentui rutiinilla paikoilleen jo maalaamon pihassa niin ei tarvinnut alkaa kuljetusta varten takapenkkejä kaatamaan. Lyhyt kotimatka ajeltiin hieman laittoman anonymiteetin turvin, onneksi ei sattunut taakse "ratavalvojia", joita rekisterikilven puute olisi häirinnyt... Kotipihassa täytyi sitten ottaa uutukaisesta muistopotretti:
Kuva on melko rankasti säästökoodattu joten hienoimmat detaljit häviävät, mutta ainakin surullisen matta takaluukku tulee esiin takapuskurin tuoretta maalipintaa vasten! Takaluukku jäi kevään kiillotussessiossa käymättä läpi, ja sen kyllä huomaa!
Puskurin ruiskimisen maalaamo hanskasi ihan tyydyttävästi, etenkin ottaen huomioon että kyseessä on lähinnä raskaaseen kalustoon keskittynyt firma. Renaultin lasinsileää tehdasmaalausta vasten puskurin lievä appelsiinipinta käy näin tuoreeltaan selväksi, mutta sinällään appelsiini ei ole sen pahempaa kuin esim. uusissa Volkkareissa tehtaalta lähtiessä. Kiillottamalla appelsiinipintakin ajan myötä lievenee.
Ennen maalausta en vaivautunut puskuria koesovittamaan koska kyseessä oli takuulla muototarkka alkuperäisosa. Lisäksi varaosakuvaston etukäteistutkistelu oli osoittanut, että kaikki merkittävimmät kiinnityspisteet ovat samoja vakiomallien ja RS:n kesken, joten olin asennuksen suhteen varsin luottavaisella mielellä. Ainakin puskurin yläreuna on 1:1 vakiopuskurin kanssa, ensinnäkin molemmilla puolilla on takavalojen peittäminä yhden muoviniitit, samanlaiset joilla etupuskurinkin yläreuna on kiinni:
Irroituksessa ja asennuksessa takavalojen täytyy luonnollisesti olla irti, koska puskurin alareuna jää niiden alle. Myös puskurin alareuna kiinnittyy varapyöräammeen pohjaan kolmella tukikannakkeella, aivan kuten vakiopuskurikin:
Myös puskurin päädyt tulevat kiinni muoviseen sisälokariin kahdella ruuvilla per puoli kuten vakiopuskurissakin. Sama sisälokari on käytössä niin vakiomalleissa kuin RS:ssäkin, joten kiinnitysreiät osuvat kohdilleen. RS-puskurin alareuna on kuitenkin vakiota matalammalla, samoin alakulma ulompana. Tästä syystä sisälokarin ja puskurin alanurkan väliin jää rako:
Samoin puskurin alareunan ja sisälokarin taaksepäin kääntyvän alareunan väliin jää muutaman sentin rako:
Vakiomallin puskuri siis ruuvaantuisi kiinni tuohon sisälokarin alareunaan, samoin puskurin reuna tulisi lokarissa olevan klipsin alle. Renault on ratkaissut nuo molemmat "ongelmat" RS-mallia varten tehdyillä lisäpalasilla, jotka ruuvaaan paikoilleen rakojen peittämiseksi. Eli lievästi "jälkiasenteinen" ajattelumalli Renaultiltakin, toisaalta tuollaiset pienet lisäpalat vievät varaosahallinnassa logistisesti huomattavasti vähemmän resursseja verrattuna siihen, että koko iso sisälokasuoja olisi RS-mallia varten omansa. Rakenteen tukevuuden takia kyseiset lisäpalat ovat melko lailla turhat, nytkään mikään kohta ei heilu tai helise. Eli mikäli nuo palat jostain ilmaantuvat niin ne voi asentaa, mutta muuten en niitä turhan aktiivisesti kaipaa.
Takapuskurin upeuden edessä polvet sitten pettivätkin ;D joten seuraava otos taas lähempää maankamaraa:
Puskurin mukana tuli siis alkuperäisen Phase 1:n alasäleiköt mutta päätin passata ne, koska parempaakin oli tiedossa. Phase 1:ssä kyseiset "jääpalalaatikot" ovat pienillä neliskulmaisilla syvennyksillä, mutta kasvojenkohotusmallissa (Phase 2) kyseiset syvennykset ovat leveämmät suorakulmaiset. Tämä pieni ero saa Phase 2:n takapään näyttämään vielä hieman leveämmältä ("Does my bum look big in these?") ;D joten sellaisethan ne oli hommattava:
Asennus oli helpompaa kuin on oikeastaan edes terveellistä, puolta minuuttia myöhemmin säleiköt olivat paikoillaan, klik-klik-klik:
Seuraavaksi maalarinteipin ja työntömitan kanssa mallailemaan rekisterikilpeä paikoilleen, mikäänhän ei nimittäin ole esteettisesti ajatellen rikollisempaa kuin vinossa oleva rekisterikilpi!
Tähän asti kilven alla oli ollut kerhon omalla nettiosoitteella oleva asennuskehys, mutta tarkka öögailu netissä esiintyviin RS-peppuihin osoitti selvästi että puhdaslinjaiseen, "törmäyslistattomaan" puskuriin pitä ruuvata mahdollisimman vähän mitään optista turhaketta. Niinpä asenuskehys sai tällä kertaa jäädä pois. Ja taas piti antaa aivoille happea eli pötköttää nurmikolla vatsallaan:
Vielä yksi 3/4-otos kauempaa, vanteet ovat pesemättä ja keskikapselit puuttuvat tällä hetkellä, mutta koettakaa kestää:
Ulkonäkö alkaa vähitellen lähestymään omaa näkemystä täydellisestä Mekanosta, vielä on siis asentamatta takaspoileri (tilattu mutta ei vielä tullut maahan) ja tietenkin pakolaulaja noiden puskurissa olevien ammottavien reikien peitteeksi.
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Kiitos kehuista. Kun selostetaan, niin selostetaan kunnolla kun tuo filmikin on digiaikana edullista.... ;D
Tällainen vonkale tarttui jo reilu vuosi sitten haaviin, ja on ullakon pimeydessä malttanut odotella itselleen sopivan ajan koittamista:
Tuo oli siis Tony Halme -puoli ("Exit only"), tässä sisääntulo-osasto:
Putken sisähalkaisija on 2,75" eli noin 70 mm, vakioputken sisähalkaisija on muistaakseni 55 mm. Ovaalit poistotötteröt puolestaan ovat 120x80 mm, eli ainakin omassa katsannossani liianisopakoputki.com -saitin hangaround-jäsenyyteen oikeuttavaa kaliiberia... ;D
Tarkemmin harkittuani päätin kuitenkin olla teettämättä takapöntön ja katin välistä putkea uusiksi, alkuperäinen ahdistava(?) halkaisija ja keskivaimennin saisivat jäädä paikoilleen. Kun tuo takavaimentimen vaimennusteho on alunperin sovitettu jo sinällään hiljaiseen turbomoottoriin, niin omassa turbottomassa autossani vaimennusteho saattaisi olla jo rajoilla. Siihen yhtälöön kun vielä lisättäisiin entistä avarampi keskiputki ja -vaimenninkin, niin ympäröivä yhteiskunta saattaisi jo luoda varsin jäätäviä silmäyksiä kovaa ja matalalta laulavaan kotikaljabaritoniin.... ;D
Tämä perustelu mielessäni lastasin vonkaleen takakontiin ja ajoin putkitohtorille Tikkurilaan. Reilua paria tuntia myöhemmin potilas oli kotiutuskunnossa, ja muodollisen mutta aina niin kirpaisevan oravannahanvaihdon jälkeen pääsin käynnistämään "pallolaajennuksen" jälkeiseen elämään. Kovin innokkaasti en kehdannut ihmisten ilmoilla kaasutella (sitä se ikä teettää....), mutta jo tyhjäkäynnillä basso-Pasanen mumisee varsin hivelevästi. Liikkeelle lähdettäessä tonnista-kahteen tonniin takaa kuuluu lisää bassopeuhausta, mutta sen jälkeen ääni ei onneksi tuntuisi kasvavan kierrosten mukana häiritsevässä määrin. Tämä siis kuljettajan paikalta ikkunat kiinni aistittuna. Pettämätön pälyilytesti tosin kertoi, ettei kovin monen jalankulkijankaan pää onneksi kääntynyt äänen suuntaan, joten ilmeisesti äänitaso on siedettävä. Mikä parasta, mitään noloa "teinipierua" pönttö ei kovemmillakaan kierroksilla päästä, ei sitä enää tässä iässä kehtaisi...
Tässä sitten otoksia lopputulemasta kotipihassa:
En ole vielä kurkkinut sen paremmin auton alle että miten laajennuskappale sinne on murjottu, mutta ainakin noiden ulostulojen asemointi puskurin aukkoihin nähden on aika lailla kohdallaan. Oikean puoleinen on puolisen senttiä liikaa oikealla, mutta koska vasen on aivan aukon keskellä niin epätarkkuus johtuu valmistustoleransseista. Periaatteessa korjaaminen vaatisi oikean puoleisen ulostuloputken taivuttamista vasemmalle jos kaiken haluaisi aivan tiptop, mutta sellainen säntillisyyshän ei näyttäisi oikealta Renault-kerholaisen autossa. : Mikäli "Jawohl, Herr Kommandant" -syndrooma alkaa kuitenkin vaivata, niin itsekin voisi hieman asemoida putkea länteen päin.
Kiitos kehuista.
Kun selostetaan, niin selostetaan kunnolla kun tuo filmikin on digiaikana edullista.... ;DTällainen vonkale tarttui jo reilu vuosi sitten haaviin, ja on ullakon pimeydessä malttanut odotella itselleen sopivan ajan koittamista:
Tuo oli siis Tony Halme -puoli ("Exit only"), tässä sisääntulo-osasto:
Putken sisähalkaisija on 2,75" eli noin 70 mm, vakioputken sisähalkaisija on muistaakseni 55 mm. Ovaalit poistotötteröt puolestaan ovat 120x80 mm, eli ainakin omassa katsannossani liianisopakoputki.com -saitin hangaround-jäsenyyteen oikeuttavaa kaliiberia... ;D
Tarkemmin harkittuani päätin kuitenkin olla teettämättä takapöntön ja katin välistä putkea uusiksi, alkuperäinen ahdistava(?) halkaisija ja keskivaimennin saisivat jäädä paikoilleen. Kun tuo takavaimentimen vaimennusteho on alunperin sovitettu jo sinällään hiljaiseen turbomoottoriin, niin omassa turbottomassa autossani vaimennusteho saattaisi olla jo rajoilla. Siihen yhtälöön kun vielä lisättäisiin entistä avarampi keskiputki ja -vaimenninkin, niin ympäröivä yhteiskunta saattaisi jo luoda varsin jäätäviä silmäyksiä kovaa ja matalalta laulavaan kotikaljabaritoniin.... ;D
Tämä perustelu mielessäni lastasin vonkaleen takakontiin ja ajoin putkitohtorille Tikkurilaan. Reilua paria tuntia myöhemmin potilas oli kotiutuskunnossa, ja muodollisen mutta aina niin kirpaisevan oravannahanvaihdon jälkeen pääsin käynnistämään "pallolaajennuksen" jälkeiseen elämään. Kovin innokkaasti en kehdannut ihmisten ilmoilla kaasutella (sitä se ikä teettää....), mutta jo tyhjäkäynnillä basso-Pasanen mumisee varsin hivelevästi. Liikkeelle lähdettäessä tonnista-kahteen tonniin takaa kuuluu lisää bassopeuhausta, mutta sen jälkeen ääni ei onneksi tuntuisi kasvavan kierrosten mukana häiritsevässä määrin. Tämä siis kuljettajan paikalta ikkunat kiinni aistittuna. Pettämätön pälyilytesti tosin kertoi, ettei kovin monen jalankulkijankaan pää onneksi kääntynyt äänen suuntaan, joten ilmeisesti äänitaso on siedettävä. Mikä parasta, mitään noloa "teinipierua" pönttö ei kovemmillakaan kierroksilla päästä, ei sitä enää tässä iässä kehtaisi...
Tässä sitten otoksia lopputulemasta kotipihassa:
En ole vielä kurkkinut sen paremmin auton alle että miten laajennuskappale sinne on murjottu, mutta ainakin noiden ulostulojen asemointi puskurin aukkoihin nähden on aika lailla kohdallaan. Oikean puoleinen on puolisen senttiä liikaa oikealla, mutta koska vasen on aivan aukon keskellä niin epätarkkuus johtuu valmistustoleransseista. Periaatteessa korjaaminen vaatisi oikean puoleisen ulostuloputken taivuttamista vasemmalle jos kaiken haluaisi aivan tiptop, mutta sellainen säntillisyyshän ei näyttäisi oikealta Renault-kerholaisen autossa. :
Mikäli "Jawohl, Herr Kommandant" -syndrooma alkaa kuitenkin vaivata, niin itsekin voisi hieman asemoida putkea länteen päin.Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
@Janne: Otin yhdestä keskiökapselista kokeeksi irti sen mauttoman "JZ Wheels"-lätkän. Nyt olisi tarkoitus metsästää neljä blankkoa lätkää, jotka voisi maalata mustaksi ja lisätä Renaultin salmiakit. Aluksi ajattelin että ne JZ:t saisi siloiteltua ja maalattua, mutta onkin hieman hankalampaa ainakin irrallaan kun ovat ohutta prässättyä alumiinia joka vääntyilee sinne sun tänne.
Niiden lätkien alla se kapseli olisi sinänsä ihan sileää siistiä kromia, ainoa vaan että keskellä on parin sentin reikä. Väliaikaisena hätäapuratkaisuna saatan hakea varaosaliikkeestä pienet liimattavat Renault-logoiset keskiötarrat niiden reikien peitoksi, ja mennään kromi-blingblingillä toistaiseksi...
@tkay: On tämä projekti hieman haitannut kaupantekoa, huomenna yritän ehtiä paneutua siihen etupuskuriin josta on puhuttu...
@Janne: Otin yhdestä keskiökapselista kokeeksi irti sen mauttoman "JZ Wheels"-lätkän. Nyt olisi tarkoitus metsästää neljä blankkoa lätkää, jotka voisi maalata mustaksi ja lisätä Renaultin salmiakit. Aluksi ajattelin että ne JZ:t saisi siloiteltua ja maalattua, mutta onkin hieman hankalampaa ainakin irrallaan kun ovat ohutta prässättyä alumiinia joka vääntyilee sinne sun tänne.
Niiden lätkien alla se kapseli olisi sinänsä ihan sileää siistiä kromia, ainoa vaan että keskellä on parin sentin reikä. Väliaikaisena hätäapuratkaisuna saatan hakea varaosaliikkeestä pienet liimattavat Renault-logoiset keskiötarrat niiden reikien peitoksi, ja mennään kromi-blingblingillä toistaiseksi...
@tkay: On tämä projekti hieman haitannut kaupantekoa, huomenna yritän ehtiä paneutua siihen etupuskuriin josta on puhuttu...
joker-1979
Aktiivinen jäsen
- Viestejä
- 772
Vs: Mégane² 2,0 16V / 5-ovinen / musta / vm. 2003
Orkkiksena en itse pidä tuosta mallista, mutta tämä on kyllä makea yksilö. Hyvä Juha!
Yhdyn tuohon täysin.. 8)JaLe sanoi:Ei voi toreta muuta ku että.... Ristus Ku O Komia Mekane...
Orkkiksena en itse pidä tuosta mallista, mutta tämä on kyllä makea yksilö. Hyvä Juha!