Mä laitoin 99 meganeen dot4.
Renault Megane 1.6 Break vm.03 - Paluu Relluihin
- Keskustelun aloittaja Pikkuhukka
- Aloitettu
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
DOT4. Sitä sattuu olemaan litran verran jemmassa. Olen käyttänyt aiemmin myös 5.1:stä, mutta käytännön eroa en ole huomannut näissä kauppakassi -luokan vehkeissä.
meganekuski
Aktiivinen jäsen
- Viestejä
- 862
Kun googlaa sanaa 'muovihitsaus', tulee tuloksina linkkejä jossa esim. myydään muovinkorjaus työkaluja. Ehkä paikkakunnallasi jotkut firmat tekee tuota muovihitsausta pissapojan säiliöllesi.
Pissapojan pumppu on kuluva osa. Sen jouduin omaankin autoon vaihtamaan muutama vuosi sitten. Kun vaihdoin pumpun, toimi tuulilasin pissapoika jälleen hyvin. Vanhalla pumpulla toiminta oli huonoa.
Pissapojan pumppu on kuluva osa. Sen jouduin omaankin autoon vaihtamaan muutama vuosi sitten. Kun vaihdoin pumpun, toimi tuulilasin pissapoika jälleen hyvin. Vanhalla pumpulla toiminta oli huonoa.
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
Molemmat löytyy onneksi tuosta varaosa-autosta ehjinä, joten ei tarvitse niihin budjetoida euroja - ainoastaan ärsyttävää purkamista. On kyllä näppärä kun on tuollainen "varaosatiski" tuossa parkkipaikalla, vielä kun joku irroittelis osat valmiiksi
meganekuski
Aktiivinen jäsen
- Viestejä
- 862
Hei kuule Pikkuhukka.
Kun avasit kaasuläppäkotelon ja imusarjan niin vaihdoitko kasatessasi niiden tiivisteet uusiin?
Noita kaasuläppäkotelon tiivisteitä on hieman hankala saada.
Kun avasit kaasuläppäkotelon ja imusarjan niin vaihdoitko kasatessasi niiden tiivisteet uusiin?
Noita kaasuläppäkotelon tiivisteitä on hieman hankala saada.
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
Imusarjan tiivisteet vaihdoin, mutta tuo kaasuläppäkotelon tiiviste on orkkis.
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
No niin, taas on jotain pientä tullut tehtyä. Ensimmäisenä tehtävänä oli purkaa elintenluovuttajasta ajovalojen pesurin säiliö. Siinä kun revin sisälokasuojan muovia huomasin, että siinäkin oli ollut jotain häikkää - tasoanturi oli kytketty pois päältä ottamalla johto irti. Laiskuus iski ja totesin, että säiliö jää vaihtamatta - otan itsekin johdon irti. Säiliö sai siis jäädä, oli sen verran ilkeä pihalla puuhastella. Varoitusvalo katosi mittaristosta - JES!
Ei muuta kuin nykyisen kuljettimen kimppuun.
Ensimmäiseksi alkoi "hifistely". Orkkis soitin sai lähteä ja tilalle tuli Amazonista tilattu vajaa neljän kympin ieGeek Bluetooth soitin. Ei kiinnostanut enää leikkiä aux-piuhan kanssa. Soittimen hinta (37€) kertoi jo ettei kannata liikoja odotella.
Ensimmäiseksi tinailin liittimen kasaan
Sen jälkeen soitin kiinni
Ei tuo tosiaan mikään high-end laite ole, mutta yllättävän hyvä tuon hintaiseksi. Bluetooth toimii todella hyvin, puhelut ja musiikki kuuluu hienosti ja käyttö on helppoa. Ääni kuuluu hyvin, liitäntöjä on enemmän kuin tarpeeksi (muistikortti, aux, USB liitäntä niin lataukselle kuin usb-tikulle) ja puhelut toimivat nätisti.
Seuraavaksi vuorossa oli sitten takajarrut. Käsijarru oli todella tunnoton ja käsijarrun kahva nousi pystysuoraan. Syy löytyi nopeasti, kuljettajan puolen jarrusatula oli tiensä päässä. Käsijarrun linkku oli ruostunut jumiin ja jousi oli kadonnut jonnekin. Onneksi elimenluovuttajan satula oli kunnossa ja vaihto oli suht' simppeli operaatio. Samalla lähti vaihtoon jarrunesteet - eikä päivääkään liian aikaisin. Jarruneste oli pikimustaa, kuin kahvia..
Jarrupalat ja levyt olivat todella hyväkuntoiset, niitä ei tarvinnut vaihtaa. Jäi uudet palat hyllyyn odottamaan oikeaa ajankohtaa. Jarruremontti osoittautui todella onnistuneeksi, käsijarru on balansissa ja jarrutuntuma on aivan erilainen kuin aiemmin.
Jarruja ropatessa huomasin toisen takaiskarin päästäneen nesteet pihalle ja toinenkin oli jo aika heikon näköinen. Operaationa ei Mr. Haynesin mukaan ollut kovin kummoinen, pultit auki ja iskari pois. No, näin teoriassa - tänään ei ollut Strömsö päivä. Todellisuus oli taas vaihteeksi ihan jotain muuta. Pultit lähtivät suht' kivuttomasti, alimmaiset piti vääntään vipuvarren voimalla irti. Vaikeudet alkoivat kun iskarin alapään holkki oli ruostunut jumiin. Ei auttanut leka eikä kiroilu. Pienen pähkäilyn jälkeen rälläköin iskarin alakorvakkeen paloiksi ja väänsin iskarin väkisin pois. Nyt jäljelle jäi pelkkä ruostunut holkki. Putkipihdeistä ei ollut mitään apua, holkki oli ja pysyi kiinni. Pieni tuumaustauko ja kovat otteet käyttöön. Nurkista löytyi pitkä kierretanko ja kaverin autotallin nurkassa nökötti puikkohitsi. Seuraavaksi tanko nojaamaan holkkia vasten ja hitsi kuumaksi.
Hitsauksen jälkeen sormet ristiin ja vipuvoima käyttöön... Pienen pamauksen jälkeen holkki antautui. Nitkuttamalla holkki alkoi antautumaan pikku hiljaa - lopuksi kunnon isku ja holkki oli irti. Oli kyllä sellainen operaatio ettei enää tee mieli tehdä moista uusiksi.
Se miten paljon uudet iskarit vaikuttivat auton ajettavuuteen, oli todellinen yllätys. Nyt on perä mukavan jämäkkä ja paljon tarkempi ajettava kuin aiemmin. Ylimääräinen pehmeys ja seilaaminen on tiessään ja nyt auto tuntuu huomattavasti jämäkämmältä.
Näin tänään, seuraavaksi vaihtoon menee tulpat, polttoainesuodatin, öljyt, jakopää, vaihteiston stefa ja pakoputken laipat.
Eipä ole tekemistä puutetta.
Se mikä on tähän mennessä on yllättänyt, on auton kulutus. Kun imuvuodot yms. on laitettu kuntoon, on kulutus ollut 6,8-7,2 l/100km. Jännä nähdä mitä nelikärkitulpat tuo tullessaan
Ei muuta kuin nykyisen kuljettimen kimppuun.
Ensimmäiseksi alkoi "hifistely". Orkkis soitin sai lähteä ja tilalle tuli Amazonista tilattu vajaa neljän kympin ieGeek Bluetooth soitin. Ei kiinnostanut enää leikkiä aux-piuhan kanssa. Soittimen hinta (37€) kertoi jo ettei kannata liikoja odotella.
Ensimmäiseksi tinailin liittimen kasaan
Sen jälkeen soitin kiinni
Ei tuo tosiaan mikään high-end laite ole, mutta yllättävän hyvä tuon hintaiseksi. Bluetooth toimii todella hyvin, puhelut ja musiikki kuuluu hienosti ja käyttö on helppoa. Ääni kuuluu hyvin, liitäntöjä on enemmän kuin tarpeeksi (muistikortti, aux, USB liitäntä niin lataukselle kuin usb-tikulle) ja puhelut toimivat nätisti.
Seuraavaksi vuorossa oli sitten takajarrut. Käsijarru oli todella tunnoton ja käsijarrun kahva nousi pystysuoraan. Syy löytyi nopeasti, kuljettajan puolen jarrusatula oli tiensä päässä. Käsijarrun linkku oli ruostunut jumiin ja jousi oli kadonnut jonnekin. Onneksi elimenluovuttajan satula oli kunnossa ja vaihto oli suht' simppeli operaatio. Samalla lähti vaihtoon jarrunesteet - eikä päivääkään liian aikaisin. Jarruneste oli pikimustaa, kuin kahvia..
Jarrupalat ja levyt olivat todella hyväkuntoiset, niitä ei tarvinnut vaihtaa. Jäi uudet palat hyllyyn odottamaan oikeaa ajankohtaa. Jarruremontti osoittautui todella onnistuneeksi, käsijarru on balansissa ja jarrutuntuma on aivan erilainen kuin aiemmin.
Jarruja ropatessa huomasin toisen takaiskarin päästäneen nesteet pihalle ja toinenkin oli jo aika heikon näköinen. Operaationa ei Mr. Haynesin mukaan ollut kovin kummoinen, pultit auki ja iskari pois. No, näin teoriassa - tänään ei ollut Strömsö päivä. Todellisuus oli taas vaihteeksi ihan jotain muuta. Pultit lähtivät suht' kivuttomasti, alimmaiset piti vääntään vipuvarren voimalla irti. Vaikeudet alkoivat kun iskarin alapään holkki oli ruostunut jumiin. Ei auttanut leka eikä kiroilu. Pienen pähkäilyn jälkeen rälläköin iskarin alakorvakkeen paloiksi ja väänsin iskarin väkisin pois. Nyt jäljelle jäi pelkkä ruostunut holkki. Putkipihdeistä ei ollut mitään apua, holkki oli ja pysyi kiinni. Pieni tuumaustauko ja kovat otteet käyttöön. Nurkista löytyi pitkä kierretanko ja kaverin autotallin nurkassa nökötti puikkohitsi. Seuraavaksi tanko nojaamaan holkkia vasten ja hitsi kuumaksi.
Hitsauksen jälkeen sormet ristiin ja vipuvoima käyttöön... Pienen pamauksen jälkeen holkki antautui. Nitkuttamalla holkki alkoi antautumaan pikku hiljaa - lopuksi kunnon isku ja holkki oli irti. Oli kyllä sellainen operaatio ettei enää tee mieli tehdä moista uusiksi.
Se miten paljon uudet iskarit vaikuttivat auton ajettavuuteen, oli todellinen yllätys. Nyt on perä mukavan jämäkkä ja paljon tarkempi ajettava kuin aiemmin. Ylimääräinen pehmeys ja seilaaminen on tiessään ja nyt auto tuntuu huomattavasti jämäkämmältä.
Näin tänään, seuraavaksi vaihtoon menee tulpat, polttoainesuodatin, öljyt, jakopää, vaihteiston stefa ja pakoputken laipat.
Eipä ole tekemistä puutetta.
Se mikä on tähän mennessä on yllättänyt, on auton kulutus. Kun imuvuodot yms. on laitettu kuntoon, on kulutus ollut 6,8-7,2 l/100km. Jännä nähdä mitä nelikärkitulpat tuo tullessaan
Viimeksi muokattu:
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
Rellu sai johtotähden keulaan... Eilen aamulla aamuruuhkassa Mersu kuski päätti vaihtaa kaistaa samalle kaistalle. Tila loppui kesken ja lokasuoja & puskuri sai uusia muotoja. Nyt odotellaan vastapuolen vakuutusyhtiön soittoa. Eihän näille mitään voi, mutta ottaahan se pannuun kun pellit oli ennen eilistä päivää ihan priimat.
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
Jännityksellä odotellaan... Hieman hämmästyin kun totesin Mersun vauriot paikan päällä - lokasuojan pokkaukseen oli tullut pari naarmua. Sopivaan kohtaan oli osunut.
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
Kolhusta huolimatta Meganen ehostaminen jatkuu. Eilen oli tarkoitus hoidella ns. helpot ja nopeat taskit - tulpat, öljyt, alapallonivel ja pakoputken laippojen fiksaaminen.
Tulipahan taas huomattua ettei koskaan kannata lähteä liian positiivisella asenteella liikkeelle ja aliarvioida vastoinkäymisten määrää. Alku näytti valoisalta, tulpat vaihtuivat nelikärkisiin ilman ongelmia.
Seuraavana oli vuorossa öljyt. Proppu auki ja vanhat öljyt pois - so far so good. Sitten suodattimen kimppuun. Se ei sitten mennytkään kuten piti. Suodatin oli kuin hitsattu lohkoon kiinni. Kahdella eri työkalulla yritin vääntää auki (joka ei muuten ollut ihan helppoa kun tilaa oli todella vähän). Ei hievahtanutkaan. Lopulta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lyödä ruuvari suodattimesta läpi ja vääntää väkivalloin auki. Milli kerrallaan suodatin kääntyi ja lopulta taistelu tuotti tuloksen - suodatin oli irti. Suodattimen irroitukseen paloi aikaa yli puoli tuntia ja hermot alkoivat jo hieman kiristyä.
Öljyn vaihdon jälkeen alapallonivelen kimppuun. Alkuun näytti että tämä on helppo rasti. Pultit auki, vanha pois ja uusi tilalle. Kaikki meni siihen asti hyvin kunnes alapallonivelen yläpultti piti kiristää. Mukana tullut uusi pultti oli liian lyhyt, mutterin sai kierroksen verran kiinni eikä kiristäminen onnistunut ilman että kierteen korkkaisivat. Vanha pultti oli mallia itse-tein-ja-säästin, ei voinut käyttää uusiksi. Itse asiassa koko alapallonivelen välys johtui tuosta itse tehdystä pultista, se oli liian ohut. Hetken tuumaamisen jälkeen kampesin itseni tuon varaosa-auton alle. Siellä pultit näyttivät suht' tuoreilta ja lähtivät irti ehjänä. Nyt sain alapallonivelen nippuun ja kolinat loppuivat. Tähänkin paloi aikaa alkuperäisistä suunnitelmista poiketen aivan liikaa.
Tässä vaiheessa olin jo valmis lopettelemaan siltä osin. Jostain hetkittäisestä mielenhäiriöstä johtuen päätinkin "fiksata" tuon pakoputken. Rälläkkä laulamaan ja vanhat laipat poistoon. Olipa iloinen yllätys todeta että autoon on vaihdettu putkisto joka oli orkkiksesta poikkeavan kokoinen. Jee... Ei auttanut kuin kaivella varastoja ja etsiä sopivan kokoista putkea. Jostain syystä olin jättänyt jostain vanhasta projektista n.10cm pätkän putkea, joka sopi tuohon suht' nätisti. Putken pätkän halkaisija oli hieman muuta putkisto isompi, joten asennus oli helppo - lopuksi hitsaamalla saumat kiinni. Done. Vartin homma vaihtui taas yli tunnin säätämiseen.
Bonuksena päätin vaihtaa moottorin alatukikumin. Ärsytti tuo vaihdekepin heiluminen kaasupolkimen mukaan ja moottorin eläminen kiihdytyksissä ja moottorijarrutuksissa. Tämä operaatio oli helppo, kaksi pulttia irti ja uusi tilalle. Vähän kyllä epäilytti operaation hyöty, vanha näytti päällisin puolin täysin ehjältä - ei mitään repeämisiä tms.
Kahdentoista maissa ei ollut intoa lähteä testailemaan, joten se jäi tämän aamuiselle työmatkalle. Jälleen kerran positiivinen yllätys. Moottorin eläminen loppui tyysti. Tyhjäkäynti ei enää tunnu kabiinissa asti ja auto on paljon rauhallisemman tuntuinen. Vaihdekepin eläminen loppui ja kiihdytyksissä auto tuntuu ihan eri autolta. Tulppien vaihto tuntuu parhaiten alakierroksilla, liikkeelle lähtö tuntuu huomattavasti helpommalta. Myös epämääräiset kolahdukset edestä loppuivat alapallonivelen myötä. Hieman jäin kaipaamaan sitä matalaa mörinää putkistosta...
Aamulla auton ulkolämpötilamittari näytti +38 astetta, kesä on siis tullut takaisin. Vaihteeksi ulkolämpötila-anturi sökönä. Jokaisessa Rellussa on ennemmin tai myöhemmin tullut tuo vastaan. Täytyypä ropata tuota apparin peiliä, vois testata jotain yleismallin anturia tuon orkkiksen tilalle.
Tulipahan taas huomattua ettei koskaan kannata lähteä liian positiivisella asenteella liikkeelle ja aliarvioida vastoinkäymisten määrää. Alku näytti valoisalta, tulpat vaihtuivat nelikärkisiin ilman ongelmia.
Seuraavana oli vuorossa öljyt. Proppu auki ja vanhat öljyt pois - so far so good. Sitten suodattimen kimppuun. Se ei sitten mennytkään kuten piti. Suodatin oli kuin hitsattu lohkoon kiinni. Kahdella eri työkalulla yritin vääntää auki (joka ei muuten ollut ihan helppoa kun tilaa oli todella vähän). Ei hievahtanutkaan. Lopulta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lyödä ruuvari suodattimesta läpi ja vääntää väkivalloin auki. Milli kerrallaan suodatin kääntyi ja lopulta taistelu tuotti tuloksen - suodatin oli irti. Suodattimen irroitukseen paloi aikaa yli puoli tuntia ja hermot alkoivat jo hieman kiristyä.
Öljyn vaihdon jälkeen alapallonivelen kimppuun. Alkuun näytti että tämä on helppo rasti. Pultit auki, vanha pois ja uusi tilalle. Kaikki meni siihen asti hyvin kunnes alapallonivelen yläpultti piti kiristää. Mukana tullut uusi pultti oli liian lyhyt, mutterin sai kierroksen verran kiinni eikä kiristäminen onnistunut ilman että kierteen korkkaisivat. Vanha pultti oli mallia itse-tein-ja-säästin, ei voinut käyttää uusiksi. Itse asiassa koko alapallonivelen välys johtui tuosta itse tehdystä pultista, se oli liian ohut. Hetken tuumaamisen jälkeen kampesin itseni tuon varaosa-auton alle. Siellä pultit näyttivät suht' tuoreilta ja lähtivät irti ehjänä. Nyt sain alapallonivelen nippuun ja kolinat loppuivat. Tähänkin paloi aikaa alkuperäisistä suunnitelmista poiketen aivan liikaa.
Tässä vaiheessa olin jo valmis lopettelemaan siltä osin. Jostain hetkittäisestä mielenhäiriöstä johtuen päätinkin "fiksata" tuon pakoputken. Rälläkkä laulamaan ja vanhat laipat poistoon. Olipa iloinen yllätys todeta että autoon on vaihdettu putkisto joka oli orkkiksesta poikkeavan kokoinen. Jee... Ei auttanut kuin kaivella varastoja ja etsiä sopivan kokoista putkea. Jostain syystä olin jättänyt jostain vanhasta projektista n.10cm pätkän putkea, joka sopi tuohon suht' nätisti. Putken pätkän halkaisija oli hieman muuta putkisto isompi, joten asennus oli helppo - lopuksi hitsaamalla saumat kiinni. Done. Vartin homma vaihtui taas yli tunnin säätämiseen.
Bonuksena päätin vaihtaa moottorin alatukikumin. Ärsytti tuo vaihdekepin heiluminen kaasupolkimen mukaan ja moottorin eläminen kiihdytyksissä ja moottorijarrutuksissa. Tämä operaatio oli helppo, kaksi pulttia irti ja uusi tilalle. Vähän kyllä epäilytti operaation hyöty, vanha näytti päällisin puolin täysin ehjältä - ei mitään repeämisiä tms.
Kahdentoista maissa ei ollut intoa lähteä testailemaan, joten se jäi tämän aamuiselle työmatkalle. Jälleen kerran positiivinen yllätys. Moottorin eläminen loppui tyysti. Tyhjäkäynti ei enää tunnu kabiinissa asti ja auto on paljon rauhallisemman tuntuinen. Vaihdekepin eläminen loppui ja kiihdytyksissä auto tuntuu ihan eri autolta. Tulppien vaihto tuntuu parhaiten alakierroksilla, liikkeelle lähtö tuntuu huomattavasti helpommalta. Myös epämääräiset kolahdukset edestä loppuivat alapallonivelen myötä. Hieman jäin kaipaamaan sitä matalaa mörinää putkistosta...
Aamulla auton ulkolämpötilamittari näytti +38 astetta, kesä on siis tullut takaisin. Vaihteeksi ulkolämpötila-anturi sökönä. Jokaisessa Rellussa on ennemmin tai myöhemmin tullut tuo vastaan. Täytyypä ropata tuota apparin peiliä, vois testata jotain yleismallin anturia tuon orkkiksen tilalle.
Viimeksi muokattu:
meganekuski
Aktiivinen jäsen
- Viestejä
- 862
Itsekin jouduin kesällä pieneen onnettomuuteen mutta vaurio oli reilun 40e hintainen, ei kallis. Sumuvalo meni uusiksi.
Hei kuule Pikkuhukka, tuleeko uusien takaiskunvaimentimien mukana sellainen uusi holkki joka pitää laittaa paikalleen? Vai millainen rakenne takaiskareissa on? Vanha holkki pitää aina ottaa irti? En ole koskaan irrottanut iskareita.
Hei kuule Pikkuhukka, tuleeko uusien takaiskunvaimentimien mukana sellainen uusi holkki joka pitää laittaa paikalleen? Vai millainen rakenne takaiskareissa on? Vanha holkki pitää aina ottaa irti? En ole koskaan irrottanut iskareita.
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
Holkit on vulkanoitu iskariin kiinni, eli tulevat yhtenä pakettina - pitäis myös irrota yhtenä pakettina, vaan ruoste tekee tehtävänsä
Fuego Turbo
Tunnettu jäsen
- Viestejä
- 3 181
Kyllä ne lunastaa jo tuon kuntoiset ja ikäiset! Ehkä kannattaa ottaa rahana ja saa pitää auton. Noita osia onneksi löytyy.
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
Jälki on kyllä outo, en ehtinyt yhtään huomaamaan mikä osui - kyseessä oli 220 Merzu. Mukava olla taas huolettoman projektin parissa...Aivan kuin renkaalla olis osunut tuohon puskuriin. Vanteen keskipisteen voi säteestä lähtä vaikka piirtämään tuohon. Mukava nähdä Pikkuhukka jälleen palstalla
Nope, olisivat huoltaneet. Otin kuitenkin kertakorvauksen ja fiksaan tuon ite. Varaosat löytyy omasta takaa. Kuulemma kun kyseessä ei ole oma vika ja korvaajana on vastapuolen liikennevakuutus niin aika pitkälle korjaavat. Pohjola oli yhtiö tällä kertaa
Heikmar
Aktiivinen jäsen
- Viestejä
- 1 288
Paljonko kustansivat sulle, jos kärsii kysyä. Kyllähän peltihommat ovat aika arvokkaita kaikkine työvaiheineen, mutta taitaa vakuutusyhtiö ottaa huomioon myös auton iän korvauksen määrässä.
Meinaan sama määrä työtähän siinä on, on auto vuosimallia 2003 tai 2019.
Meinaan sama määrä työtähän siinä on, on auto vuosimallia 2003 tai 2019.
kimbe
Tunnettu jäsen
- Viestejä
- 3 212
Ja tästä tuli mieleen yksi juttu muutaman päivän takaa:
Auton ”pikkukolhujen” korjaus on kallistunut huimasti – pelkkä ajovalo voi maksaa varaosana 2 000 euroa
Autoon tulleen pienen kolhun korjaus voi kestää nykyisin useita päiviä ja lasku yllättää usein.
www.tekniikkatalous.fi
"Korjauksessa käytetään yhä enemmän aikaa sen varmistamiseen, että auton turvajärjestelmät toimivat korjauksen jälkeenkin oikein. Pieni kolhu parkkipaikalla voi aiheuttaa merkittävän määrän vikakoodeja, kun eri sensorit vikaantuvat."
"Pieni töytäisy auton puskuriin ei näytä päälle päin juuri miltään. Puskurista ja puskurin takaa löytyy kuitenkin usein rikkoutuneita osia ja herkkää tekniikkaa, kuten erilaisia sensoreita. Puskurin takana olevat törmäysvyöhykkeet ja turvarakenteet voivat myös olla vaurioituneita, vaikka ulospäin vauriot näyttävät varsin mitättömiltä."
Pikkuhukka
Jäsen
- Viestejä
- 353
Sanotaan näin, että auton arvoon nähden ihan hyvin - arvioon toki vaikutti suht' pienet kilsat ks. vuosimallin autoon. Työn määrä ei ole ihan sama jos vertaa esim. 02 ja 19. Arvioija mainitsi että jos auto olisi uudempi (sisältäen kaiken maailman assistantteja yms.), niin työ olisi ihan eri esim. etupuskurin vaihdossa saati pakollisten turvalaitteiden uusimisessa sekä materiaalit ovat vaikeammin korjattavia. Tuossa omassa kun on aikansa standardien mukaiset vermeet niin pääsee pelkällä pellin oikomisella/vaihtamisella.
Pikkuhukalle helppo homma. Nappaa varaosa-autosta puskurin ja lokasuojan kyytiin, vie hyvälle maalarille ohjeella näihin virheetön pinta. Hakee pois ja nappaa ehyet osat kiinni Uskoisin korvauksen riitävän, voi vielä vähän jäädä vaivanpalkkaa. Samalla tulee putsattua sisälokarin takaosan roskamössö pois.
Uskoisin korvauksen riitävän, voi vielä vähän jäädä vaivanpalkkaa. Samalla tulee putsattua sisälokarin takaosan roskamössö pois.
Viimeksi muokattu: