R 19 takajousituksen kiristys

[rellunpippana]

Onko kukaan tehny oikeesti tuollaista operaatiota? Eli siis kiristänyt takajousitusta. Periaatteessa mahdollista, mutta onko käytännnössä 13 v. vanhaan autoon? Jos joku on teettänyt, niin oliko kallista? Viime kesänä vaihdettu etujouset ja kulkee keula pystyssä. Voi kyllä olla, että vaihtuu Meganeen tai Sceniciin kohta.........ehkä...

 

[Reponen]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

19:ssa on vääntösauva jousitus takana.... ;D

 

[Aade]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Kyllä perää voi korottaa vaikka vääntösauvat onkin. Operaatio sama kuin madalluksessa mutta väännetään tukivartta alaspäin kun sauvat saatu irti. Itsekin korotin äskettäin perää kun menin viime kesänä madaltamaan liikaa ja rupes keuliminen kyllästyttämään. Ei se jousitus siitä jäykkene mutta nousee perä ainakin. Uusilla iskareilla saisi sitten lisää jämäkkyyttä.

 

[rellunpippana]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Nih, uudet iskarit jo onkin, mutta ärsyttää ku perä on alhaalla. Oliko helpo homma??? ???

 

[Aade]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Suht helppo homma jos sauvat eivät ole kovin tiukkaan ruostuneet ulkopäistään. Kunnon pukit ja tunkki helpottavat hommaa kummasti. Ja viikko aiemmin aloitettu CRC hoito sauvojen päille, itse sain sauvat helpolla irti kun ei ollut ruostetta pahemmin. Netistä varmaan löytyy kunnon ohjeita ainakin madallukseen, niitä soveltamalla saa siis korotettuakin.

 

[Juha™]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Onhan tuon takajousituksen kanssa aikoinaan tullut touhuttua niin R9:ssä kuin R19:ssäkin... :

Jos eli kun hyvä tuuri käy, niin vääntösauvan suojakupin poiston jälkeen sieltä paljastuu näin viehkeä naky:

Tuostahan me ei sitten vähääkään masennuta (jaa ei vai!?), erilaisilla terävillä rautaesineillä kaapimalla sieltä kupan alta pitäisi paljastuman reiän reunoilta spoorit, joihin suihkutellaan sitä ruosteenlannistusöljyä ja tarjoillaan pillillä tai kuumailmapuhaltimella lämpöä viilenevään iltaan. Tärkeää olisi saada kaavittua spooreista mahdollisimman tarkkaan siihen sauvan eteen kasvanut ruosteolka pois, muuten on sauvan ulossaanti aika kovassa.

Sitten pitäisi vielä kaapia tuon syvennyksen keskeltä esiin sauvan päässä oleva kierre ja tarvittaessa "tuoreistaa" se kierretapilla. En nyt ihan tarkaan muista oliko kyseessä standardi M10-kierre, mutta jos ruoste on jo syönyt materiaalia niin sitten siihen saattaa joutua tekemään hieman isomman kierteen, mahdollisesti jokin tuumakoko saattaisi olla aika lähelle sopiva.

Sauvan irrotus tapahtuu sitten ruuvaamalla siihen kierteeseen joko iskuvasara ja paukuttamalla sillä sauva pihalle, tai vaihtoehtoisesti kierretanko/holkki/mutteri-viritelmä joka mutteria kiristettäessä ajaa hiljalleen sauvan ulos.

Tuo kuvan sauvakin lopulta irtosi vaikka aika luvattoman monta ärräpäätä siinä ehtikin päästä. Ei ollut käsillä sopivan kokoista "ylikoko"kierretappia, joten kun sain ensin toisen puolen hieman paremmassa hapessa olevan sauvan irti, niin sen reiän kautta sitten penetroin rautakangen, ja paukutin sen ja lekan avulla tämän ongelmapuolen irti "sisäkautta".

Niin ja siitä jousituksen nostosta vielä: kun olet irrottanut iskareiden alapäät ja tukivarret roikkuvat vääntösauvojen varassa vapaina, niin mittaa molemmita puolilta vertailumitta iskarin ala- ja yläkiinnityspisteiden väliltä ja laita lukemat muistiin. Sitten vedät sauvan ulos, lasket tukivartta ja haet kohdan jossa sauva holahtaa takaisin sisään. Tämän jälkeen mittaat uudestaan ja vertaat aloitusmittaan niin näet ollaanko siellä päinkään. Jousitus nousee paino pyörillä melko tarkkaan suoraan tuota vertailumittaa vastaavan matkan.

Aikoinaan tuli RTF:n sivuille laadittua tuosta tarkempikin ohje, johon laskin kuinka monta astetta tukivarren kulma muuttuu yhden spoorin siirrolla. Kannattaa huomioida, että sauvan sisä- ja ulkopäiden spoorituksessa on yhden spoorin lukumääräero (en muista kummin päin), eli toisen pään yhden spoorin muutoksella jousituksen korkeus muuttuu hieman pienemmissä portaissa kuin toisen pään muutoksella. Muutaman kerran saattaa joutua sauvan vetämään ulos ja laittamaan uudelleen paikoilleen ennen kuin sopiva ja molemmilla puolilla vastaava nousu löytyy, mutta kun sen sauvan on kerran liikkeelle saanut niin sen jälkeenhän sitä työntelee reikään ja sieltä ulos ihan mielikseen... ;D

--- EDIT ----

Löytyi arkistoista vanhoja puuhakuvia. Eli kaiken ihanan ruosteen alta pitäisi löytyä tällaisen vääntösauvan pääty:

Jos irrotukseen on käytettävissä iskuvasara niin sen käyttö lienee melko päivänselvää. Mainitsemani kierretanko/holkki/mutteri-menetelmä puolestaan toimii näin:

Eli kuvassa holkkina toimiva iso hylsy välittää voiman tukipisteenä toimivaan tukivarren kiinnikkeeseen, ja kierretanko puolestaan mutteria kiristettäessä pyrkii ulospäin ja vetää samalla sauvan ulos. Lienee sekin melko selvä periaate?

Eikä liene ihan huono idea tulevaisuuden R19-entisöijiä silmällä pitäen sipaista niihin spooreihin hieman vaseliinia, mitä Renault ei tehtaalla tehnyt ja sen kyllä huomaa....

 

[rellunpippana]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Kiitos hyvästä vastauksesta.
Tuonhan saattaa jopa pystyä itse tekeen,mutta vaatii kyllä päivän aikaa ja kopan olutta. Sitten ei pääsekään samana päivänä koeajolle...

 

[supercinq]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Tuossakin, niinkuin kaikissa maavaransäädöissä pitää tietty muistaa se, että se vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin, eikä välttämättä aina parantavalla tavalla. Lisäksi pitää muistaa se, että toisin kuin kierrejousitusta säätämällä vääntösauvajousituksessa liikeala ei pienene. Eli siis jos madaltaa, ei joustoliike pienene ollenkaan ja raapimisääniä on odotettavissa, ellei ole tarkkana ja muista asiaa.

 

[rellunpippana]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Ei se mitään, tarkoitus onkin nostaa takapäätä, että ois suhteessa etupään uusiin jousiin.
Jos nyt ei tuu autokauppoja sitä ennen...( yks Megsu kiinnostaa).

 

[Juha™]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Lisäksi pitää muistaa se, että toisin kuin kierrejousitusta säätämällä vääntösauvajousituksessa liikeala ei pienene. Eli siis jos madaltaa, ei joustoliike pienene ollenkaan ja raapimisääniä on odotettavissa, ellei ole tarkkana ja muista asiaa.

Mikäli iskunvaimennin pysyy vakiomittaisena niin ei niitä raapimisääniä tule sen enempää, iskarihan "pysäyttää" sen sisäänjouston edelleen aivan samassa kohtaa... Tämä raapimattomuus tietysti edellyttäen että ei ole mitkään alkuperäisiä suuremmat "ylikokorenkaat" alla.

 

[supercinq]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Tuo on totta, vedän nuo sanani takaisin. Lisätä voisin kuitenkin, että iskareillehan se ei tee ollenkaan hyvää, että lasketaan koria (jousituksen liikevaran muuttumatta) mutta pidetään vakio iskunvaimentimet. Käy yllättävän nopeasti niin, että iskunvaimennin ei pääsekään enää lepotilaansa, vaan on kokoajan "rasituksessa", ja kun varsinainen isku (töyssy/kuoppa tms) tulee, ei iskunvaimentimen joustovara enää riitäkään, vaan lyö pohjaan ja pahimmassa tapauksessa öljyt ulos.

Tuosta ajo-ominaisuuksien muuttamisesta vielä, että työkaverini muutti aikanaan R19:sen takapäätä ylemmäksi, kolme pykälää, jos oikein muistan. Seuraus oli, että tarjosi joka toisessa mutkassa/risteyksessä talvisin perää sivulle- ja aivan yllättäen, ilman mitään varoitusta. Se R19 oli se laiskakoneinen 1,7, viisiovinen ja phase I.

 

[rellunpippana]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Vielä 1 kysymys: Siis tuleeko se sauva ihan vaan vetämällä ulos, niin ettei se oo kiinni sisäpäästä missään???

 

[Juha™]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Vielä 1 kysymys: Siis tuleeko se sauva ihan vaan vetämällä ulos, niin ettei se oo kiinni sisäpäästä missään???

Tulee vetämällä ulos, sisäpäässä on ihan samanlaiset spoorit kuin ulkopäässäkin.

---EDIT----

Vielä sen verran varoituksen sanaa, että VÄÄNTÖSAUVOJEN ASENNUSPUOLTA EI SAA VAIHTAA, MUUTEN JOUSET VOIVAT SANOA NAKS ELI MENNÄ POIKKI! Tämä johtunee jousiteräksen lämpökäsittelystä? Eli vasemman puolen sauvaa ei saa asentaa oikealle eikä päinvastoin.

Eri puolen sauvat erottaa (mikäli ruostuminen ei ole edennyt liian pitkälle) ulkopäiden kierteiden suulle meistetyistä merkeistä:
- vasemmanpuoleisessa on kaksi reiän vastakkaisille reunoille meistettyä lovea
- oikeanpuoleisessa lovia on kolme "mersumuodostelmassa"

Eli tuo ylemmässä esimerkkikuvassa oleva sauva on oikeanpuoleinen.

---EDIT 2---

Tuota vääntösauvajousituksen purkamista tai kunnostamista ei enää kuvata Haynesin R19-oppaassa eikä varmaan Meganen tai Lagunankaan oppaassa. Mutta vanhempien R9/R11-mallien Haynesin oppaassa (opus no. 822) on varsin seikkaperäisesti selostettu niin kaksi- kuin nelisauvaisenkin akselin säätö, purku ja kunnostustoimenpiteet. Ja ne ohjeet ovat itse säätöarvoja (jousituksen korkeus jne.) lukuun ottamatta suoraan sovellettavissa uudempiinkiin malleihin kuten R5 85->, R19, Megane I, Scenic I, Laguna I, Clio I, Kangoo ja mitä näitä kaikkia nyt on.

 

[-bLiNd-]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Hyvähyvä, löytyi itsellekkin vastaus miten saan clion takapäätä alemmas ei siis pitäs mikään paha homma olla jos sauvat suostuu suht helposti tulemaan ulos... pitäs varmaan huomenna ruikkasta crc:tä ja seuraavana vkl sitten alkaa ihmettelemään irti ;D

 

[Reniks9]

Vs: R 19 takajousituksen kiristys

Niihin spooreihin on olemassa asennusliima, joka estää kiinniruostumisen ja ruostumisen yleensäkin. Tunnettu merkki on Loctite, jolta löytyy hellämietosia laatuja, on hyviä esim. jarrun ilmanippoihin.
Eikös se rellun "perän putoaminen" johdu siitä, että spoorit kalvautuvat joustorasitukseta. Vaseliini ei taida olla hyvä idea.