Päivävalot

[keijokos]

Laguna 3 vm 2011 on umpioissa ns päivävalot mutta saako ne jostain ohjelmoitua toimimaan?

 

[hhelminen]

Laguna 3 vm 2011 on umpioissa ns päivävalot mutta saako ne jostain ohjelmoitua toimimaan?

Käsittääkseni clipillä pitäisi onnistua..

 

[MTI]

Ei onnistu.

 

[Heikki.L.]

Ei saa suuttua kukaan tästä kommentista. Lähinnä liikenneturvallisuutta ja näkyvyyttä ajattelen varsinkin kun maalla elelen.

Mutta miksi pitäisi saada toimimaan kun autoihin on suunniteltu ihan oikeat ajovalot.

 

[kimbe]

Mutta miksi pitäisi saada toimimaan kun autoihin on suunniteltu ihan oikeat ajovalot.

Ne vIhreät arvot tottakai ensin, turvallisuus vasta sen jälkeen. Vähemmän kulutusta, pienemmät päästöt - ja maailma pelastuu. Se saattaa kuitenkin kuluttaa jopa 0,02 desiä vähemmän satasella.

 

[@ntsu]

Eipä taida ihan noin pienellä lisäkulutuksella mennä. Kun otetaan huomioon generaattorin heikko hyötysuhde ym. tekijät niin ollaan varmaan jossakin 0,1-0,5 litran välissä.

 

[Juntunen]

Jep, kyllä se tosiaan sen 0.1 l tai enemmän herkästi vie. Pikainen laskelma seuraavilla oletuksilla:
- polttoaineen energiasisältö: 10kWh/l
- ajovalojen teho isompi kuin päiväajovalojen: 100W
- keskinopeus: 50km/h -> aika 100km kulkemiseen: 2h
- moottorin + laturin hyötysuhde sähkön tuotannossa (pätee ehkä ainakin dieselmoottorilla): 0.2

Eli polttoainetta kuluu enemmän: (0.1 kW * 2h ) / (0.2 * 10 kWh/l) = 0.1l

 

[kimbe]

Eipäs nyt saivarrella, se kulutusero oli ironiaa ja hatusta heitetty. Todellista ei tiedä kuin mittaamalla.

 

[Juntunen]

Eipäs nyt saivarrella, se kulutusero oli ironiaa ja hatusta heitetty. Todellista ei tiedä kuin mittaamalla.

Jaa miksei. Kyllähän tuolle pystyy laskemaan teoreettisen minimi- ja maksimivaikutuksen ja ne pystyy mittaaalla varmistamaan. Esim. omissa renuissa näkyy talvikulutuksessa oikein hyvin jäähdytysnestettä lämmittävien 1.5-2kW vastusten vaikutus, kun ovat kovilla pakkasilla hyvinkin paljon päällä ennenkuin moottori on kunnolla lämminnyt tai kun pysähtyy liikennevaloihin ja moottorin lämpötila laskee tietyn rajan alle.

Dieseliä ei taitaisi muuten mennä talvikelillä paljoa enempää kuin kesällä, koska ei vaadi ihan vastaavaa rikastamista kuin epäsuorasuihkutusbensakoneet. Toki kylmänä vie muutenkin enemmän kun on voimansiirron öljytkin kankeammat liikkeelle lähtiessä.

 

[maximi]

<snip>
Dieseliä ei taitaisi muuten mennä talvikelillä paljoa enempää kuin kesällä, koska ei vaadi ihan vastaavaa rikastamista kuin epäsuorasuihkutusbensakoneet. Toki kylmänä vie muutenkin enemmän kun on voimansiirron öljytkin kankeammat liikkeelle lähtiessä.

Dieselin talvi- ja kesälaadun lämpöarvot eivät ole samoja, talvilaadussa on hieman vähemmän energiaa/tilavuus johtuen pienemmästä parafiinimäärästä. Tällä saadaan samepistettä matalammaksi, mikä on (kireillä) pakkaskeleillä aika relevantti juttu. Mutta onko tällä käytännön merkitystä kulutukseen, sitä en osaa sanoa...

 

[Megane]

Dieselin talvi- ja kesälaadun lämpöarvot eivät ole samoja, talvilaadussa on hieman vähemmän energiaa/tilavuus johtuen pienemmästä parafiinimäärästä. Tällä saadaan samepistettä matalammaksi, mikä on (kireillä) pakkaskeleillä aika relevantti juttu. Mutta onko tällä käytännön merkitystä kulutukseen, sitä en osaa sanoa...

Saivarrellaan nyt hieman lisää...Talvilaadussako vähemmän parafiinia kuin kesälaadussa,parafiinia joka juuri voitelee ruiskutussuuttimet ja voitelu kun on muutenkin heikompaa pakkasella?Ja,eikai parafiinikaan ilmaista ole,jos kerran pienempi parafiinimäärä riittää talvella niin miksei sitä käytetä vähemmän sitten kesälläkin,olisihan diesel sitten ehkä 0,01 senttiä halvempaa/litra?

 

[maximi]

Ei kukaan lisää parafiinia kesälaatuun, vaan se tulee ihan valmistuksen (tislauksen) myötä sinne jalostamossa. Pienempi (tai isompi) parafiinimäärä saadaan muuttamalla tislausparametrejä. Talvidieselin tisle otetaan kolonnasta ylempää, jolloin raskaampien hiilivetyjen osuus (esim parafiinit) on pienempi. Tällöin tisleen ominaispaino (=tiheys) on yleisesti ottaen kevyempää, eli "1 L kesälaatua painaa enemmän kuin 1 L talvilaatua".
Yksinkertaistettuna voi sanoa, että mitä alempaa kolonnasta otetaan tavaraa ulos, sitä enemmän (määrällisesti) sitä sadaan verrattuna raaka-aineeseen. Talvidieselin kohdalla tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että saanto verraten kesälaatuun ("kuinka paljon dieseliä saadaan määrästä X raaka-ainetta") on pienempi, johtaen hitusen suurempaan tuotantohintaan (lienee luokkaa jokunen sentti/litra).

Dieselin fysikaaliset ominaisuudet määritellään standardissa EN590 (https://en.wikipedia.org/wiki/EN_590), jossa myös esim. voitelevaisuudelle on raja-arvot.