Autobildin laaturaportti ilmestyi viimein suomeksikin, saksalaisversiotahan saattoi lukea jo viime vuoden lopulla. Muutamia huomioita Renaultin kannalta: Rellu saa nyt myönteistä huomiota itse artikkelissa että jopa lehden pääkirjoituksessa. Artikkelissa oudoksutaan sitä, että Renault-autoilijat eivät valita vioista lainkaan lehden kuluttajasivuilla. Katsastuksissa on raportin mukaan kuitenkin edelleen "ongelmia". Renaultin sijoitus nousisi kenties vielä pykälän ylöspäin, jos auton takuuaika korjattaisiin neljäksi vuodeksi. Saksassa se on kaksi vuotta ja asia pisteytetään sen mukaan.
Näissä laaturaporteissa on yksi perusongelma. Jotta toimittaja saisi vetävän jutun aikaan, nousee tärkeimmäksi sisällöksi saada autot paremmuusjärjestykseen. Loppupisteistäkin voi nähdä, että erot ovat mitättömiä eri merkkien välillä. Käytännössä tällä järjestyksellä ei liene muuta merkitystä kuin se, että siitä voi keskustella. Asialla voi silti olla laajoja seurauksia esimerkiksi autojen jälleenmyyntiarvoihin.
Tärkein, eli edes jonkinlainen analyysi puuttuu melkein kokonaan. Tänä vuonna suomalaistoimitus on sentään lisännyt omana huomionaan sen, ettei tuloksia voi suoraan soveltaa Suomeen. Eri automerkkien ongelmia ei rinnasteta kuitenkaan mitenkään. Otan vain yhden esimerkin (ja tietysti Renaultin näkökulmasta edullisen): Rellun 2000-luvun alkupuolen mallien nivelvaivat (mikseivät omistajat pidä autojaan kunnossa?) heikentävät edelleen sijoitusta katsastustilastoissa. Tämä taas heikentää Renaultin sijoituista AutoBildin laaturaportissa. Raidepäiden ja sen sellaisten vaihto on kuitenkin halpaa eivätkä ne hajoa yllättäen ajamista estämään. VAGin (VW, Skoda,Audi,Seat) TSI- ja DSG-vauriot ovat varsin yleisiä. Näistä on tehty lukuisia valituksia ja raportteja myös Autobildin kuluttajasivuille. Nokkaketju- ja vaihteistovauriot estävät ajon ja ovat todella kalliita korjata, kyse on aina tuhansista euroista. Joissakin tapauksissa tehdas ja maahantuoja ovat tulleet vastaan, mutta tämä ei ole mikään sääntö. No, nämä autot menevät sitten katsastuksesta kyllä läpi. Käytetyn Golfin ostaja maksaa ensin tuhansia euroja enemmän kuin vastaavasta Meganesta ja tuplaa sitten negatiivisen pottinsa hankkimalla siihen uuden vaihteiston tai moottorin. No, onhan lohtuna se, että auto "säilyttää paremmin arvonsa".
Yksi laaturaportin keskeisistä osioista koostuu käyttäjien omasta käsityksestä autonsa laadusta. Mikähän siinä on, että Toyotan ja VW:n omistajat niin kovasti ovat tyytyväisiä autonsa laatuun? Onkohan tässä kyse persoonallisuustyypistä. Jotta tämä olisi kelvollinen osio laatututkimuksessa, pitäisi tehdä rinnalle yleinen tyytyväisyystutkimus samoille henkilöille. Pitäisi kysyä, miten tyytyväisiä he ovat pölynimuriinsa, rautalapioonsa, vaimoonsa, sukupuolielämäänsä tai yleensäkin maailmaansa. Sitten voisi kysyä sitä tyytyväisyyttä autoon. Paljastuisikohan, että Toyotan omistajat nyt vain ovat tyytyväisiä ihan kaikkeen, minkä itse ovat valinneet?
Näissä laaturaporteissa on yksi perusongelma. Jotta toimittaja saisi vetävän jutun aikaan, nousee tärkeimmäksi sisällöksi saada autot paremmuusjärjestykseen. Loppupisteistäkin voi nähdä, että erot ovat mitättömiä eri merkkien välillä. Käytännössä tällä järjestyksellä ei liene muuta merkitystä kuin se, että siitä voi keskustella. Asialla voi silti olla laajoja seurauksia esimerkiksi autojen jälleenmyyntiarvoihin.
Tärkein, eli edes jonkinlainen analyysi puuttuu melkein kokonaan. Tänä vuonna suomalaistoimitus on sentään lisännyt omana huomionaan sen, ettei tuloksia voi suoraan soveltaa Suomeen. Eri automerkkien ongelmia ei rinnasteta kuitenkaan mitenkään. Otan vain yhden esimerkin (ja tietysti Renaultin näkökulmasta edullisen): Rellun 2000-luvun alkupuolen mallien nivelvaivat (mikseivät omistajat pidä autojaan kunnossa?) heikentävät edelleen sijoitusta katsastustilastoissa. Tämä taas heikentää Renaultin sijoituista AutoBildin laaturaportissa. Raidepäiden ja sen sellaisten vaihto on kuitenkin halpaa eivätkä ne hajoa yllättäen ajamista estämään. VAGin (VW, Skoda,Audi,Seat) TSI- ja DSG-vauriot ovat varsin yleisiä. Näistä on tehty lukuisia valituksia ja raportteja myös Autobildin kuluttajasivuille. Nokkaketju- ja vaihteistovauriot estävät ajon ja ovat todella kalliita korjata, kyse on aina tuhansista euroista. Joissakin tapauksissa tehdas ja maahantuoja ovat tulleet vastaan, mutta tämä ei ole mikään sääntö. No, nämä autot menevät sitten katsastuksesta kyllä läpi. Käytetyn Golfin ostaja maksaa ensin tuhansia euroja enemmän kuin vastaavasta Meganesta ja tuplaa sitten negatiivisen pottinsa hankkimalla siihen uuden vaihteiston tai moottorin. No, onhan lohtuna se, että auto "säilyttää paremmin arvonsa".
Yksi laaturaportin keskeisistä osioista koostuu käyttäjien omasta käsityksestä autonsa laadusta. Mikähän siinä on, että Toyotan ja VW:n omistajat niin kovasti ovat tyytyväisiä autonsa laatuun? Onkohan tässä kyse persoonallisuustyypistä. Jotta tämä olisi kelvollinen osio laatututkimuksessa, pitäisi tehdä rinnalle yleinen tyytyväisyystutkimus samoille henkilöille. Pitäisi kysyä, miten tyytyväisiä he ovat pölynimuriinsa, rautalapioonsa, vaimoonsa, sukupuolielämäänsä tai yleensäkin maailmaansa. Sitten voisi kysyä sitä tyytyväisyyttä autoon. Paljastuisikohan, että Toyotan omistajat nyt vain ovat tyytyväisiä ihan kaikkeen, minkä itse ovat valinneet?
Naureskeli kun kysyin noista looravioista. Kaippa se kuuluu samaan sarjaan rellun sähkövikojen kanssa, jollain on, jollain ei ;D