Daupine-projekti

[Hallunisation]

Moro,

Pitkään pohdin, että minne projektistani kirjoittelisin, sillä en ole ihan varman minne foorumille tämä projekti virallisesti identifioituisi, mutta lopulta päädyin kuitenkin tekemään tarinaa tänne Renault-kerhon puolelle. Tämä identifioitumisongelma juontuu nyt enemmän siihen, että projektissa tullaan sekoittamaan eri automerkkien osia jonkin verran kun voimansiirto tulee kuplasta, jousitus tulee VW type3:sta, moottori (ainakin ensimmäinen) VW Golf2:sta ja varmasti moni muu osa ajanmittaan eri autoista, enkä ole aivan varma minkälaisen vastaanoton tämä täällä Renault Kerhon puolellakaan tulee saamaan?

Koska projekti on jo liikkeellä, niin teen nyt hieman takamatkalta tänne foorumille päivityksiä erissä sen mukaan mitä ehdin naputella ja kuvia lisäillä.

Eli auto jota lähdin rakentelemaan oli huonokuntoinen Renault Dauphine, joka viimeksi ennen omistukseeni siirtymistä syksyllä 2023 oli ehtinyt lähes 40 vuotta "huilaamaan" usean eri omistajan alaisuudessa poistettuna liikennekäytöstä useassa pihassa, tallissa ja nyt viimeiset vuodet ihan vain pellon laidassa järvimaisemissa.

 

[Hallunisation]

Seuraavaksi kun auton sain haettua kotiin, niin ensimmäisenä vuorossa oli purku ja pesutyötä, eli ovet, luukut, lokasuojat, etu- ja takapelti, johtosarja, moottori yms. kaikki purin pois, että pääsin tarkastelemaan kuinka pahassa kunnossa auto onkaan ja että mistä tässä nyt sitten tekemistä rupeaisi aloittelemaan. Vuosien makaaminen ulkosalla, historiassa kyljelleen/katolleen kaatuminen ja katon vaihtaminen joskus 40v sitten, epätoivoinen pakkeloiminen ja pohjamaalaminen ~30v sitten yms., olivat tehneet vain lisää hallaa auton yleiskunnolle. Esimerkiksi etulokasuojissa taisi olla sentin tai jopa kahden paksuudelta maali/pakkelikerroksia ja lokasuojat painoivat moninkertaisesti alkuperäisiin verrattuna, eli selkeästi suurta osaa irrotettavista komponenteistakaan ei ollut järkeä enää alkaa kunnostamaan.


Tallitilaa kun on aina huononlaisesti ja syksyt on pimeitä, niin tekeminen painottui usein myös työmaavalon kanssa puuhasteluksi, mutta ei se purkutyötä haitannut, sekä positiivisena asiana kaikki irtoava ruoste ja muu roska jäi ulos eikä kulkeutunut talliin asti.


Lopulta kaikki irti lähtevä niin, että auto pysyi vielä pyörillään oli purettu.



Samalla huomasin, että katto oli myös ruostunut pilalle ulkosäilytyksessä ja oikeastaan molemmin puolin koko matkalta katon vesikouruista oli pintapelti ruostunut takapuolelta käsin puhki asti. Tämä oli tapahtunut koska joku entinen omistajista oli tunkenut lämpö- ja tai äänieristyksen lisäämiseksi vaahtomuovia kaikki kotelot, kourut yms., mukaan lukien katon reunat täyteen, joka sitten oli estänyt pellin hengittämisen ja tuulettumisen ja tästä syystä ruoste oli syönyt kattorakennetta todella pahasti.

 

[Hallunisation]

Seuraavaksi Dauphine pääsikin talven myötä siirtymään sisätiloihin, ahdasta on kun tunkee kolme vanhaa eurooppalaista autoa kahden auton talliin, mutta onneksi nuo on sen verran pieniä, että sai sopimaan. Tallissa siis toinen Dauphine ja Fiat 128 tämän projektin kavereina.



Tosiaan kuten aloituksessa kerroin, projektiin lähtiessä ajatus oli jo, että koska tahdon autoon lopputuloksena reilusti lisää tehoa ja kestävämmän voimansiirron, niin yhden kerholaisen kanssa tehdyn puhelinkonsultaation jälkeen päätökseni käyttää VW Type3:n taka-akselistoa ja voimansiirtoa vahvistui, sillä kävi selväksi, että Renaultin omilla osilla tekeminen tulisi:
a. Kalliiksi
b. Olisi vaikeaa toteuttaa kun osia ja tekijöitä on huonosti tarjolla
c. Lopullinen tehon kesto olisi silti hieman epäselvää.

VW:n akselistoa ja vaihteistoa käyttämällä vaihteistoja, moottoreita, alustan osia yms., lyötyy melkein rajattomasti lähes minkälaisille tehoille/käyttötarkoituksille tahansa. Osasyyllinen akselistoratkaisuun toki oli vaimon veljen rajaton rakkaus vanhoihin volkkareihin ja sitä kautta tullut lisäsuositus käyttää saksalaista tekniikkaa.

Eli seuraava vaihe oli alkaa pohtimaan, että miten tuo akselisto tuonne sitten rellun akseliston tilalle olisi mahdollista sovittaa. Eli VW type3:ssa on lähestulkoon kuplan pyöräntuenta, sillä erotuksella, että Type3:ssa akselisto pultataan viidestä pisteestä pultein koriin kun taas kuplassa akselisto on suoraan pohjalevyyn ja alustarakenteeseen kiinteästi toteutettu. Eli Type3:n akselistoa kun käyttää sellaisenaan, niin akselisto jää täysin "tehdastekoiseksi" ja näinollen muutoskatsastus pitäisi olla mahdollista kun korin kiinnityspisteitä ja koria itsessään saa muuttaa, mutta akselistoa puolestaan ei. Eli toisinsanoen auto pitää saada sopimaan akselistoon.



Sitten vain purkamaan peltiä pois sovittamisen mahdollistamiseksi. Pioneerihommia kun tekee niin ei voi kuin pala palalta ottaa tavaraa pois kunnes saavutetaan tilanne jossa akselisto on noin halutulla kohtaa ja sitten alkaa laittamaan rakenteita takaisin tarvittavin muutoksin.



Lopulta tulikin aika paljon leikkailtua pois että pääsi edes sommittelemaan tuota akselistoa, mutta hetki hetkeltä alkoi näyttämään siltä, että kyllä se sinne sopimaan saadaan ja jopa ihan suht koht järkevästi.

 

[Hallunisation]

Sommittelujen jälkeen aloin tekemään "tukirakennetta" tuolle takarungolle, joka samalla toimisi sitten myös akseliston kiinnityspisteinä, materiaaline 50x30 rakenneteräs, eli mitoitus samaa kokoa kuin rellun omat runkoasiat, mutta seinämävahvuutta paljon enemmän.





Halusin edes osittain hyödyntää alkuperäisen tulipellin ja siksi jatkuvasti sommittelin sitä runkorakenteiden luomisen yhteydessä. Päädyin lopulta rakenteen jäykistämiseksi tekemään vielä erilliset lisävinotuet runkopalkeista pohjan läpi pohjan runkoaisoihin asti, jotka lisäjäykistäisivät auton peräpäätä ja siten ehkä vähentäisi korin vääntelyä jos autolla joskus ajettaisiin lujempaakin tai rajumminkin.



Seuraavaksi sitten taikinoin pyöränkotelot takaisin muotoonsa ja ehjiksi, sekä tuohon runkopalkin kylkeen vielä lisäsin 3mm latasta 80mm korkean kylkilevyn, joka vielä itsessään lisää rakenteen jäykkyyttä, sekä samalla imitoi alkuperäisen runkopalkin reunan muotoa.



Ja välipuuhina etu- ja takalattioiden hitsuuttelua, tuli jälleen oltua optimistinen, että kyllä siellä kovaakin on, mutta ei oikein ollutkaan, joka johti lopputulokseen, että pohjasta tuli tilkkutäkki ja saumaa tuli paljon. Jälleen olisi vain suorilta pitänyt poistaa koko lattiapelti kerralla.





Lopuksi paksu epoksikerros niskaan ettei enää tulevaisuudessa vesi pääsisi peltiin asti vaikka kuinka sisään pääsisikin

 

[Hallunisation]

Type3:n etuakseliston etukiinnityspiste kuin sattumalta osui juuri tuohon takapenkin jalkatilan alla olevan poikittaisen runkopalkin alle, joten yläpuolelle peltiin tein "kaivon", josta sitten läpi pulttaamalla saadaan tuo taka-akseliston etummainen tuki tuettua vahvasti pohjapeltiin sekä itse runkopalkkiin.

Sitten vetelinkin väliprojektina pintaväriä pensselöiden lattiaan kun sain auton pohjan takaisin nippuun askarreltua. Koska volkkarin laatikon vaihdevivusto ei mitenkään sopinut pohjapellin alla vietäväksi niin ajatus oli, että jos et voi piilottaa, niin korosta ja lopputuloksen vaihdetanko tulee kulkemaan auton sisätilassa hyvinkin kilpahenkisesti



Tässä vaiheessa myös auton lopullinen väritys paljastui, eli koko autosta on tulossa mintun vihreä, väri ei sinänsä resonoi itsellä mihinkään tai sillä ole mitään esikuvaa tai tarkempaa syytä, olen vain huono päättämään, joten annoin vaimon valita RAL-kartasta hänen mielestään hyvän värin ja ostin sitä 10 litraa ettei mahdollisella katumishetkellä tulisi enää edes pohdittua värin vaihtamista.

Myös kuten aikasemmin kirjoitin, niin auton katto oli huonossa kunnossa, mutta onneksi olin jo aikaisemmin haalinut toisesta metsälöydöstä ehjän katon talteen, joten seuraava operaatio olisikin auton katon vaihto ehjempään. Koska varaosakatto oli puukkosahalla kiireessä aikanaan irrroitettu, oli katkoskohdatkin vähän keskellä pilareita. Tästäkin tosin lopulta selvittiin. Oli kyllä vaikean tuntuinen operaatio yrittää mitata auton korista ja katsota mittapisteitä joita voisi käyttää referenssinä uutta sovittaessa.

 

[Hallunisation]

Nyt ollaankin sitten jo lähestymässä nykytilannetta, eli nyt kesän aikana ja vielä syksyn myötä on tarkoitus maalata korin osat, asennella ovet, ikkunat yms. ja saattaa kori sellaiseen kuntoon, että se selviää vaikka ulkona talven, sillä tallitila on vähissä ja ei ole varmaa, että tämä auto saa koko talvea tallissa viettää.

Etu- ja takalokasuojat tulikin sitten Ranskasta lasikuituisina, sillä hyväkuntoisia, eli ei perunan muotoisia tai umpiruosteisia lokasuojia ei ollut täyttä sarjaa, vaan aina esimerki vasen oli hyvä tai hyvähkö ja taas toisen puolen olikin auttamattoman huono ja vice versa. Nuo alkuperäiset pellit on hirvittävän ohutta materiaalia ja niissä kun on muotoa joka suuntaan, niin alkeellisilla metallipajan työkaluilla ilman pellintaivutuslaitteita päätin, että tällä kertaa en ala taikinoimaan ja sitten pakkeloimaan virheitä. Ranskan poijan tekemät lasikuituosat olivatkin yllättävän mitoissaan ja näyttää siltä, että ainoastaan takalokasuojista oven ja korin väliin jäävästä materiaalista voi joutua hieman jostain leikkaamaan/hiomaan, mutta esimerkiksi etulokasuojat sopivat ihan sellaisinaan.





Alkuperäisen tulipellin ja jopa sen alkuperäiset sivumuodot sain säilytettyä lähes sellaisenaan ja samalla tuosta tulipellistä tulikin irroitettava tulevaisuuden huoltohetkiä varten, eli tulipellin ympäri tulee pulttikehä ja sen saa sitten purettua pois kun pitää päästä laatikon luo/koneen etupuolelle.

Myös etupään purin ja aloin sitä putsaamaan ja maalailemaan. Akkukotelo oli mätä joten poistin sen ja samalla koko etutavaratilan pohjan kun sinne pitäisi saada bensatankki yms. sitten tulevaisuudessa sopimaan, niin helpompi tehdä mittojen mukaan uusi pohja, joka sekin on tarkoitus tehdä irroitettavaksi, jotta tuonne hammastankoon ja etupyöräntuentaan olisi myös helpompi päästä käsiksi. Etupäähän onkin nyt kuumeisesti etsinnässä 8/10 etu olka-akseli, navat, jarrut ja tukivarret, joilla saisi sitten alkuperäisen pyöräntuennan korvattua pallonivelin varustetuin ja siksi ostetaan palstalla onkin osto-ilmoitus ko. osista.

 

[tippa 75]

Ei muuta kun lisää tarinaa ja kuvia

 

[Hallunisation]

No jatketaan sitten heti kun löysin lisää kuvia. Tuossa heinäkuussa sain katon ja nuo takakyljetkin jo väriin (sävy RAL6033 jos joku innostuu), mutta konepellin olikin joku historiassa maalannut jollain miranolilla ja kas kummaa alkoi kiehua kun tinnerimaalilla alkoi maalata. Luultavasti pitää jollain maalinpoistolla liuotella pellille asti pinnat että saa uuden pinnan tehtyä.



Tässä vaiheessa myös huomautan, että projektia tosiaan tehdään suhteellisen pienellä budjetilla ja "kaikki itse"-asenteella, eli jokainen satsattu satanen kirjataan ja täten myös merkitsee. Aikataulu on avoin, mutta en halua vuosia tätä tehdä, eli toive olisi ensi kesänä tätä jo rekisteröidä ja jopa ajellakin.

Olen myös sen tyyppinen auton rakentaja, että nautin itse värkkäilystä enkä pidä harrasteautoilla mitään rahallista arvoa, eli kun auto on valmis, jos se oikeastaan koskaan on, en laske että siitä tarvitsisi koskaan saada euroakaan takaisinpäin. Eli autot ei ole minulle "sijoitettua pääomaa" millään tavalla kuten ne monille ne tuntuvat olevan.

 

[Hallunisation]

Vaihteisto tosiaan on nyt testivaiheessa 1302 kuplasta, jossa nyt sitten pienten tutkimusten mukaan on "pitkät vetarit", joka siis tarkoittaa, että taka-akselin raideleveys on ~80mm leveämpi kuin vanhemmissa kuplissa. Tämä oli minullekin uusi tieto akselin hankinnan jälkeen, joten vielä nyt on metsästyksessä kuplan "lyhyet vetarit" eli vanhemman kuplan vetoakselit ja vetoakseliputket, joilla napoja saadaan kapeammalle ja vannevalinta helpottuu.

Eli Dauphine on niin kapea, että 1302 kuplan vakiovanteetkin ottavat jo pyöränkaariin kiinni. Eli jos haluaisi pitää nuo "pitkät vetarit" pitäisi löytää ET-luvultaan reilusti isommalla positiivisela arvolla olevat vanteet kuin kuplassa vakiona, mikä on luultavasti mahdotonta ilman että teettää vanteet mittojen mukaan, tai vaihtoehtoisesti pitäisi leikellä nuo uudet lasikuitutakakyljet avarammiksi/leveämmiksi, mikä ei nyt ainakaan tässä vaiheessa ole tahtotila kun haluan ehkä säilyttää alkuperäisen ulkomuodon. Samasta syystä en myöskään hankkinut "Dauphine Proto"-tyyppisiä pullistettuja lasikuituosia kun mielestäni ne pilaavat Dauphinen kauniin kylki/ikkunalinjan, vaikka ovatkin race-henkisemmät.



Moottoriksi tosiaan nyt ensi vaiheessa valikoitui VW Golfin 1.8l (90hp) moottori. Tämä lähinnä siksi, että tuon pitäisi tehoiltaan olla vielä muutoskatsastettavissa Dauphineen. Lisää tehoa varmasti on tavoitteena, joten aika tulee sitten näyttämään pysytäänkö volkkarin koneessa, laitetaanko vaikka 1.8 turbo-moottori uudemmasta passatista tai vaikka V6, mutta tuollainen kone löytyi läheltä ja sille löytyi kiitos jokkisharrastajien, helposti vaihteisto-moottori-adapteri, jolla tuon kuplan vaihteiston ja uudemman vesikoneen sai helposti naitettua yhteen. Kone on siis aluperin yksipisteruisku, jonka tahtoisin kyllä muuttaa ihan race-henkisyydenkin takia tuplakaasareiksi, mutta en lähde vielä sekoittamaan pakkaa, joten pitäydyn vielä ensitestivaiheen ainakin tuossa alkuperäisessä setupissa.

 

[Hallunisation]

Eilen sain tuuli- ja takalasin paikalleen uusin tiivistein. Katon vaihto oli siis täysin onnistunut operaatio kun ovet ja jopa lasit sopivat vielä sen jälkeenkin

Dauphinessa tuo tuntuu aina olevan hikoilun ja ähinän saattelema puuha johtuen kai takalasin muodosta ja sen aiheuttamasta lasin asettelun vaikeudesta, mutta kyllä ne paikoilleen silikoni-sprayn avulla meni. Jotenkin tuntuu hassulta, että tiivistelasi pitää liimata, mutta itse tiivisteen mukana tuli ohjeet liimaamiseen ja niin taisi jopa lukea vanhassa korjausmanuaalissakin. Kokeilin aikaisemmin jättää liimaamatta, mutta aina lasit vuosi riippumatta kuinka yritti saada tiivisteen aseteltua, niin kai se vain on uskottava, että liimaus on pakollinen lisävaihe.




Myös takakyljet on nyt maalattuna odottamassa sovitusta ja asennusta

 

[Hallunisation]

Tänään sain etupellin ja etulokasuojat maalattua. Ei tuosta maalipinnasta täydellistä tule ulkona konemaalilla maalatessa ja "kiireessä" (=motivaation puutteessa) pohjia tehdessä, mutta on ainakin yksivärinen, ruostesuojattu ja parin metrin päästä katsottuna rittävän hyvä. Jos jaksan, niin myllyttelyllä yms., varmaan voi saada parannettua vielä, mutta saa nähdä löytyykö siihen motivaatiota kun ei tässä show-autoa olla rakentamassa.







Auton maalaaminen ja siihen liittyvät pohjtatyön on itselle aina ollut se kaikista vastustavin osuun auton rakentamisessa. Hitsaus, näpertely, jarruhommat, koneen rakentaminen ja oikeastaan mikä tahansa muu työtehtävä on mielenkiintoisesti kuin pakkelin levittely, useat maalauskierrokset pohjamaalein, hiontamaalein, pintamaalein, välihionnoin yms. Joko puuttuu pitkäjänteisyyttä, tai sitten pöly, tinnerihuurut yms. tekevät siitä vastenmielistä, tai sitten se on se, että koskaan lopputulos ei kuitenkaan ole sellainen näyttelyauton syvä virheetön kiilto kuin messukeskusten autoissa.

 

[Hallunisation]

Päivitellään välillä, ei ole projekti nyt viime viikkoina aktiivisesti edennyt reissutöiden ja pikkulapsiarjen myötä, mikä hieman ahdistaa, mutta kokemus on opettanut, että aikataulujen luominen luo vai toistuvia pettymyksiä, joten etenen sen mukaan kuin pystyn.

Etulokasuojat sain parilla pultilla paikalleen soviteltua ja niiden sekä konepellin avulla auton keulan jokseenkin muotoonsa säädettyä.

Ajatus siis tuossa "kilpuri-tyylissä" on myös, että keula- ja peräpellitkin on purettavissa ja näin muutokset runkoon, koriin yms. onnistuisi helpommin ja aina kun tarve olisi mahdollista purkaa kaikki työntekoa ja asennusta häiritsevät osat/rakenteet pois.

Pienen valohoidon jälkeen auto pääsi takaisin sisälle ja nyt aloitin tuon naamapellin rakenteen muutokset, eli pulttikiinnityspisteiden lisäämisen ja kaiken esisovituksen ennen kuin puran irti maalausta varten.









Ovet ja kojelauta on tarkoitus viedä jonnekin hiekkapuhallettavaksi kun niissä vaikeissa paikoissa ruostetta ja lohkeilevaa maalia useiden aikaisempien ylimaalausten jäljiltä, sillä oven reunojen kuin kojelaudan kaikkien kulmien hiominen käsin olisi turhan aikaa vievä työmaa ennen maalailua. Tällä tavoin toivottavasti saan nekin maalattua ja asenneltua ennen kuin talvi ja pakkaset saapuu.

 

[Hallunisation]

Hieman on ollut hiljaiseloa lapsiperhearjen ja töiden takia, mutta satunnaisina vapaa-hetkinä ehtii aina jotain pakertamaan.

Vararengas-teline poistui samalla kun leikkasin etutavaratilan pohjan pois ja varapyörä ei tuonne enää tule takaisin tulemaan, sillä keulaan pitäisi saada jäähdytin ja bensatankki sovitettua. Tämän ajatuksen myötä myös tuohon vararengas-kotelon luukkuun teen aukon ja siihen jonkin verkkoratkaisun tms., jotta jäähdytin jäisi piiloon keulan sisään ja sinne saisi kuitenkin ilmavirtaa ohjattua jäähdytyksen mahdollistamiseksi.




Muuten aika on mennyt ovien hiomisessa, pikku hitsipaikoissa ja maalailuissa, aina kovin aikaa vievää kun pitää kaikki nurkat hinkata ja hapottaa että kestäisi edes muutaman vuoden suomen sääolosuhteita ilman uutta kukkaa maalipinnassa

Moottori pääsi myös testisovitukseen ensimmäisen kerran. Iso se on ja korkealla kun akseliston halusin kokonaisuutena korkealle koriin nähden, jotta autosta tulisi matala ja vetoakselikulmat olisi silti järkevät niin ajettavuuden kuin ulkonäön kannalta, heiluriakseli kun lisää camber-kulmaa sitä mukaa kun autoa madaltaa.

Peräpelti vain mitoitusmielessä paikallaan, pitää rankasti tuotakin eheyttää ja vahvistella sieltä täältä, että tuosta saa parilla pultilla nopeasti irroitettavan kuten suunnitelma on.



Ja konepelti muuten mahtuu kiinni ilman muutosia vaikka kone noin ylhäällä tuolla onkin ja kurkkii ulos, dauphinen peräpää on vain niin pyöreä, että kiertää juuri mukavasti tuon jakopään ja tilaakin näyttäisi jäävän ihan kohtuullisesti koneen heilumisellekin.



Irroitettavaksi toteutettava tulipeltikin on iso etu koneen sovittelussa ja asettelussa kun pääsee auton sisältä käsinkin pakertamaan. Tulevaisuudessa huollettavuuden kannaltakin varmasti hyödyllinen toteutus.

 

[Hallunisation]

Ja pääsipäs taas yhtäkkiä kuukausia vierähtämään päivityksen välissä, no homma ei ole pysähtynyt, mutta en vain ole päivitellyt. Tässä talven aikana nyt on aina pala palata jotain nurkkaa tehty ja edistetty:

Kauan haeskeltu R8 eturipustuspaketti löytyi, eli R8 etupalkki tukivarsineen napoineen tuli haettua ja siitä nypättyä tukivarret ja navat. Maailmasta ei oikein tuntunut löytyvän selkeää tietoa "mystisestä" R8 eturipustus-päivityksestä Dauphineen vaikka kuinka kyselin ja googlettelin, niin nappasin metrimitan kouraan ja aloin vertaamaan Dauphinen palkkia R8 palkkiin. Ja kappas vaan, nehän on 99% samat, ainoa oikea ero noiden välillä näytti olevan ylätukivarren kiinnityspisteen paikka, sillä R8 ylätukivarret on selkeästi Dauphinen varsia pidemmät. Alavarret, tai siis alavarteen kiinityspisteistä napaan etäisyys, olikin molemmissa sama, joten se ei vaatinut muutoksia.



Dauphinen palkissa on nyt "vahvike"-kohdat, jotka osoittautukin olevan samassa kohtaa R8-palkissa, vain että ne olivatkin ristissä, eli se reikä missä R8ssa oli avoin kohta, oli Dauphinessa itse nivelpiste ja vice versa! Joko tuo on jo aikanaan osattu suunnitella Dauphineen, tai sitten insinööri on vain hyödyntänyt olemassa olevaa reikää ja siirtänyt kiinnityspisteen siihen kun ovat R8 varsia suunnitelleet?



No, sorvautin 14x20x52 holkit noihin reikiin ja ei muuta kuin tuo hitsillä kiinni ja avot, siinä on nyt palkissa kiinnityspistett molemmille, Dauphinen ja R8 varsille, kumpia sitten haluaakaan milloinkin käyttää! Reikä palkissa oli tiukka holkkiin, joten linjauskin tuli suoraan sen mukaan oikein, eli pelkoa suuremmasta caster-kulman tai tukivarsien muiden kulmien muutoksestakaan ei oikeastaan ollut holkkia hitsatessa.





Lopulta myös löysin "lyhyt vetarisen" kuplan vaihteiston vetareineen, eli -68 ja vanhemmat kuplat kun oli kapeammalla raideleveydellä, niin sain tuon taka-akselin raideleveydenkin osumaan paremmin Dauphinen leveyteen ja samalla saa vannevalinnat hieman helpottuman kun navat ei ole liian ulkona. Akselin hain Aurasta, jossa kuulemma kupla-osa-kauppiaan mukaan asustaa Renault-kerholaisiakin ja heitä voi paikallisessa "Esson-baarissakin" välillä tavata.



No, uusi akselisto kokonaisena paikalleen ja 8cm kapeammalla akselivälillä pyörät sopii jo paremmin, tästä ei nyt ole kuvaa, mutta tulee kevään myötä kun saa tallista ulos.

Kone pääsi taas paikalleen sovitukseen ja samalla imu- ja pakosarjatkin meni sovitukseen. Budjettisyistä tulee hieman "jokkishenkiset" imu- ja pakosarja, mutta uskon, että toimii tuon koneen kanssa ja että tuosta saa ajettavan koneen rakennettua ainakin alkuvaihetta varten. Kaasariksi tulossa Solex ADDHE40, jonka vararunko sovituskappaleena




Uusien tukivarsien kanssa kokeilin nyt myös maksimi-liikeradan, eli kuinka matalalle jousituksen saa, ennenkuin on tukivarret runkopalkissa ja näyttäisi, että alustankin saa mukavan "kilpa-autohenkisen" matalaksikin sopivalla jousituksella




Pakerrus jatkukoon, eli seuraavaksi lisää peltihommia, lattiaa kun joutui hieman etunurkasta leikkelemään, että joustovarat sai kunnolla mahdollistettua, sekä seuraavaksi tarkoitus tehdä takatuennat moottorilla runkoaisoihin, runkoaisojen tuet ja vahvikkeet, ja sitten taas jatkaa koneen, takapyöränripustuksen ja muut äherryksen kanssa. Tärkeintä on, että etenee ja on jopa nautinnollista puuhastelua.

 

[Hallunisation]

Hiljalleen etenee rellukin, ei ole vain tullut tarinaa tälle päivitettyä. Eli ovia ja kuituja on soviteltu, ikkunat, kahvat, lukkopesät yms. asenneltu, jotta auto saatiin "ulkovarastointiin", tarkoittaen työntämistä tallista ulos, että muut autot ja projektit mahtuu sen paikalle. Eli pyrkimys on ollut saada kori kuntoon kesän aikana ja talven tullen jälleen palata tekniikan, alustan, jarrujen yms. kimppuun. Jarruista tosin pääsylinteri, haaroitukset, putkistot yms. tuli jo tehtyä keväällä, eli niiden osalta on enää R8/R10 satuiloiden hankkiminen/kunnostus, levyt, letkut yms. Putkistokin oli jo mielenkiintoinen rakentaa kun totta kai volkkarissa ja rellussa on täysin erilaiset nipat ja kartiot, joten joutui tekemään sovitukset putkistoon, mutta se nyt oli onneksi helppoa toteuttaa.



Etuvaloja ei ollut järkevän kuntoisia enää tallessa, kaikissa kromit heijaspinnasta rikki tai muuten viallisia, niin ne tulee kokonaan uudet, saa sitten valoakin ja niillä on suuri vaikutus auton kokonaiskuvaankin

"maalaamo" tarkoittaa omakotialueen etupihaa, mutta muuta paikkaa kun ei ole ja tuossa on tullut ajansaatossa 3 muutakin autoa maalattua, niin jatketaan samalla mallilla. Ruiskutuskuvio kun on kunnossa ja maalin viskositeetti niin ihan riittävän hyvää pintaa, varsinkin kun lopulti myllyttelee, saa tuossakin aikaiseksi. Virheet voi toki sitten vielä lopuksi peittää erinäisin kilpailuhenkisin teippauksinkin



Peräpelti/takahiekkapelti on nyt myös irroitettava, eli kuidut saa 6mm pulteilla irti ja samoin tuon peräpellin saa suoraa ulkoapäin pulttaamalla irti huoltojen yms, helpottamiseksi. Oli niin ruosteinen ja vääntynyt koko pelti, että sai aika paljon taikinoida ja tehdä uusiksi, mutta osuu jo kohtuullisesti paikalleen, pientä vasarointia vielä ja kesällä siihenkin maali pintaan



Huonosti saa kuvia muiden romujen ja prätkien välistä, mutta laajakuvalla nyt sai tämänhetkisestä tilanteesta kokonaiskuvan jotenkin napattua. eli ulkoa alkaa olla pääosin nipussa, toki kaikki listat, kromit yms., puuttuu kun ei ole ehdinyt niitä oikoa ja kiillotella, mutta pääasia on, että etenee ja vuoden päästä kesällä voi jopa olla jo ajokunnossakin.





Ajatus on tehdä vanteiden osalta 13" leveät peltivanteistukset, joten ET ja leveys päästään säätämään suoraan sopivaksi, sillä erikoisen takarakenteen takia kuplan vannevalikoimassa erikoisvanteet kaikki levittää liikaa, eli ei mahdu kaariin. Eteen taas voisi laittaa rellun alut tms., mutta sitten etu- ja takapää olisi ehkä turhan rajusti poikkeavat, joten parempi ehkä vain toteuttaa peltivanteina kaikki.

Palataan taas!

 

[Hallunisation]

Taas hieman auto on edennyt, vähän jakomielitautisesti ehkä kun välissä on nyt tullut asenneltua ajovaloja, tehtyä rattiakselin kytkimiä ja sähkösarjaa, mutta koen, että tärkeintä on kun homma pysyy mukavana ja mielenkiintoisena vaikkei nyt ihan kaikki tapahtuisikaan oikeassa järjestyksessä.

Eli syyläri löysi kodin tuolta takapenkin takaa, eli tulee jotakuinkin sinne missä alunperinkin, sillä eteen syylärin vieminen, putkitus ja sen jälkeen ilmaukset yms. alkoi tuntua kovin työläältä. Helppohan se muutos on sitten tehdä jos/kun sille tarvetta on, mutta olkoot nyt tuolla isojen flektien kanssa ja tarkoitus on rakentaa "tuulitunnelia" auton alta syylärillä korvaaman nuo alkuperäiset kylkikanavat, jotka siis akselimuutoksen yhteydessä jouduin poistamaan. Myös nuo syylärin sivut tullaan tukkimaan kokonaan levyillä, että kaikki ilma virtaa syylärin läpi ja takaa ulos.



Uudet ajovalot löysivät paikkansa keulalta, ulkoilme tarkoituksella mahdollisimman alkuperäinen.



Sähkösarjoja tehdessä aloin rakentamaan myös mittaristoa, sillä kuplassa kun nopeus tuli etunavasta ja rellusta vaihteistosta, niin piti siirtyä digiaikaan ja korvata alkuperäinen nopeusmittari GPS-toimisella. Samalla kun kairasin mittaristoon tilaa ja pellistä tein ensimmäisen taustavedoksen, niin sovittelin tuollaiset öljynpaineen, latauksen ja vilkkujen merkkivalot, ettei ihan tyhjäksi jäisi taulu. Änkeämällä ja vingulla muokkaamalla se mittari lopulta upposi tuonne alkuperäisiin kuoriin ihan kohtuullisesti



Taakse tuli nyt ainakin tilapäisesti 13" peltivanteet kuplan jaolla, peräkärryn vanteina noita saa melko halvalla hankittua. Jotenkin tykkään noista pienistä vanteista, varsinkin kun takana tuo 15" vanne sukeltaa jo kaareen liikaakin. Eteen pitäisi löytyää 13" rellun kolmipulttiset vanteet, kun jotenkin haluaisin säilyttää alkuperäisen pulttijaon edessä. Toki, jos ei vanteita löyty niin pitää tehdä toinen jako napoihin tai asentaa adapterit, mutta toivottavasti siihen ei tarvitse mennä.



Puuhailu jatkukoon, jos ensi kesänä vaikka olisi jo ajokunnossa

 

[KYK]

Mites tämä nyt jaksaa?