Twingo I

Meikä

Jäsen
Viestejä
99
Tervehdys

Liekö täällä kenelläkään käyttäjistä enää ajossa edes harrastemielessä Twingo I -leluja? Vaikka onhan näistä paljon muuksikin kuin pelkiksi leluiksi, mutta melko pitkän autokokemushistoriani valossa nämä ovat niin hauskoja ja sympaattisia vehkeitä että niitä voi kutsua leluiksi. Itselläni on niitä nyt 2 ja kutsun niitä KIPOIKSI tai niiden sukunimi on Kippo ja molemmilla on eri etunimet.

Näitä ei liikaa liikenteessä näe. Näillä meidän kulmilla olen nähnyt 2 vanhan korimallin Twingoa ja pari kertaa olen nähnyt 2korimallin Twingo I. Tänään näin yhden Twingo III.

Kirjoittelinkin näihin liittyen tuossa taannoin jotain. Ruostehommista jonkin verran vaikka paljon jäi kirjoittamattakin. Dokumentointi on työlästä varsinkin kaiken maailman kuvien osalta kun ei ole harrastuneisuutta kameran käyttöön. Yleensä otoksista tulee kelvottomia.

Aloin haeskella kesällä 2019 pientä autoa. Pläräilin eri valmistjien kuvia ja törmäsin Twingo I. Ja ei kun etsimään. Melko lähellä näitä kulmia oli myynnissä kiinnostava. Katsomaan ja koeajamaan. Pienen hintahuutelun jälkeen päästiin yhteisymmärrykseen ja tehtiin kaupat. En ole katunut.

Ostos oli: Twingo I. Metyylinsininen met. (Bleu Methyl 432 met. Renault). Käyttöönotto 1.3.2002. Myynti eli luovutuspäivä 2.3.2002. Ensirekisteröinti 2.3.2001. Mittarilukema 74 150 km. Tässä on jo uudemman korimallin varusteita. Mutta niitä on tähän turha listailla.

Tästä innostuneena hankin toisen loppukeväästä 2020: Twingo I. Oljenkeltainen met. (Jaune Peille 302 met. Renault). Käyttöönotto- ja luovutuspäivä 20.5.1998. Mittarilukema 146 357 km. Tämä siis vangoilla varusteilla.

Jälkimmäisen kanssa on tullut enemmän touhuttua ja ruostehommatkin liittyivät tähän. Saattoi niistä ihan hyväkin tulla. Ja onhan ollut sitä kuuluisaa "pientä laittoa", mutta ei tämä juuri mitään maksanutkaan. Kivoja pelejä molemmat.

Nämä ovat lähinnä kesäkäytössä. Talvella raadetaan muilla. Taktiikkana on ajaa 2kesää aina samalla Kipolla ja sitten lepäämään. Seuraavat 2 toisella jos nyt elonpäiviä suodaan.

Olen pitänyt erittäin tarkkaa autopäiväkirjaa kaikista tällä hetkellä liikkuvista autoista, mutta en tule niillä muita rasittamaan. Kirjaan lähes kaiken itseäni varten ettei tule muistihäiriöissä tehtyä samoja huoltoja ja toimia heti uudelleen.

Perkasin noita kuvakansioita ja eipä siellä ollut mitään edustavia kuvia, muuta kuin pajahommista, joten en laita tähän vielä mitään. Uudempi on tallissa ja vanhempi ajossa. Siitä saa kuvia kun jaksaa ottaa.

Mutta tällaista. Onkohan kellään mitään kiinnostusta kertoilla omista Twingo I joka nykyhetkessä tai menneessä? Jos niin laitelkaa tarinaa.
 

Meikä

Jäsen
Viestejä
99
Laitetaan nyt vielä jotkut kuvat niin näkyypä millaisista vekottimista on kyse. Etenkään tuosta uudemmasta ei ole kovinkaan näyttelykelpoisia kuvia, kun en viitsi laittaa sellaisia, joissa on ihmisten pärstat näkyvissä. Vanhemmasta kuvia on kosolti, mutten ole varma niidenkään edustavuudesta.

Kuva 1. (uudempi Kippo)

Kuva 2. (vanhempi kuljetuskunnossa). Miten se Rellu tämän määrittelikään: Pieni tila-auto vaiko Pieni hyötyajoneuvo?

Loput yleiskuvia vanhemmasta. Varttipeite torjumassa koivunsiemennyssotkua.
 

Liitteet

Meikä

Jäsen
Viestejä
99
Avataanpa tätä peliä vähän miettimällä mitä huonoja puolia näissä pikkuvekottimissa on. Homma on tietysti vähän hankala kun kyseessä ovat kovin mieleiset kaverit. Ja aina pitää muistaa että mihin ja minkä ikäkauden autoihin verrataan. Ja tietysti se että jokaisella on omat tarpeet ja vaatimukset autoilleen. Kokeillaan kuitenkin etsiä jotain.

Aloitetaan korista:

Tuulilasi on minun makuuni liian korkea tai siinä on liikaa yläosaa. En ole kiinnostunut katselemaan taivaita kun liikun autolla. Minua kiinnostaa liikenne. Taivaanrantojen maisemat vain häiritsevät. Toki aurinkolipat auttavat ja poistavat tätä häiriötä. Ymmärrän tietysti ilmanvastuksen vähentämistarpeen ja keveysnäkökulman.

Keulan muoto aiheuttaa kiveniskemäongelmaa ainakin vanhemmiten. Molemmissa näissä minun Twingo I on konepellissä kiveniskemiä etenkin etualaosassa. Vanhemmassa niitä on jo huomattava määrä. Kiveniskemiähän voi korjata, mutta kynäilystä jää "finniarpia". Niitä tuossa keltaisessa sitten on, kun pikkupensselillä maalataan ja lakataan. Ongelma on tietysti vain kosmeettinen ja parempi niitä on korjata vähän huonomminkin kuin päästää finnikukkia valloilleen. Tiedä vaikka joskus maalauttaisi ammattilaisella konepeiton kokonaan kun maalipinta muuten on tämän ikäiseksi huippukunnossa.

A-pilarit ovat paksuhkot. Niiden taakse jää huolimattomalle kuljettajalle selkeät katveet. Ja vielä kun ikkunoiden yläkarmiin asennetaan muovilipat niin välillä saa tiirata oikein kunnolla. En löytänyt täysin värittömiä lippoja mistään tai en jaksanut haeskella riittävästi. Mutta tiirailun oppii ja kun muutenkin ajellaan vähän ja nätisti niin ei tästä suurta liikenneturvallisuusvaaraa ole.

Uudemmassa on sähkötoimiset ikkunat ja peilit. En tykkää. Hyvin ne toimivat, mutta pidän enemmän perus veiveistä. Talviautossa (joka ei siis ole kumpikaan näistä) sähköikkunoista ei ole kun harmia. Koskaan ei tiedä onko ikkuna sen verran jäässä ettei kannata nappulaa räpeltää.

Tulee lueskeltua Autoliiton Moottori -lehteä. Melkein kaikissa uusien autojen koeajoissa on kohta: "... reisituki on riittävä ...". Näissä ei kai reisitukea ole vaikka istuimissa sivuissa muhkurat onkin. Tämä varmaan olisi monelle suuri puute. Ihmeen napakat penkit näissä kyllä on.

Tämä alkaa mennä vähän keksimisen puolelle, joten täytyy lopetella. Eikä noita ikkunoita ja peilejä tai penkkejä kai korin osiksi luetakaan.
 

kimbe

Tunnettu jäsen
Viestejä
2 525
Melkein kaikissa uusien autojen koeajoissa on kohta: "... reisituki on riittävä ...". Näissä ei kai reisitukea ole vaikka istuimissa sivuissa muhkurat onkin. Tämä varmaan olisi monelle suuri puute.
Reisituella viitataan penkin pituussuuntaiseen tukeen, ei niinkään istuimen sivun tukiin / muhkuroihin. Joka istuimessahan jonkinlainen reisituki on, mutta perusjakkaroissa kun ei mitään säädettävää reisitukea ole, niin sehän on sitten jokaisen fyysisistä mitoista ja subjektiivisesta kokemuksesta riippuvainen, että miten minkäkin auton istuin kenenkin jalkaa tukee, ja miten penkin korkeus- tai kallistussäädöillä (jos niitäkään on) sitä mahdollisesti puutteellista reisitukea saa paikattua.
 

Meikä

Jäsen
Viestejä
99
Tällä vähäisellä kokemuksella ei juuri suoraan ja vain ainoastaan koriin liittyviä ongelmia tule mieleen vaan kaikkeen liittyy joku varuste tai muu auton osa. Laitellaan silti jotain. Useista olen kyllä muuallekin kirjoittanut.

Roiskeläppien puute: Tämä aiheuttaa koriongelmia. Tällainen puute on tosin sääntö eikä poikkeus tämän ikäluokan autoissa. Muistan hyvin sen kun roiskeläppäpakko poistui muinoin. Hyvin äkkiä autoista lähti kävelemään niin tarpeettomat kuin tarpeellisetkin roiskeläpät. Sen jälkeen kai roiskeläpät ovat olleet lisävaruste. Nyt niitä on alkanut taas näkyä jopa takana. Olisikohan useinkin korinvärisillä puskureilla osuutta asiaan? Eipä taida Twingo I mallikohtaisia roiskeläppiä olla. Joskus haeskelin, mutta yritys ei ollut kovinkaan vakuuttava. Maahantuoja ei niitä ainakaan tuntenut.

Tuossa uudemmassa pelissä tämä puute ei vielä ole aiheuttanut suuriakaan vaurioita, mutta takaroiskeläpät olisivat suojanneet korinväristä takapuskuria kiveniskemiltä. Niitä on melko paljon. Vanhemmassa on maalaamattomat harmaat puskurit ja niissä ei jälkiä näy. Vanhempi on nähnyt sen verran enemmän maantietä että eturoiskeläppien puute on aiheuttanut sekä lyhyen poikittaisetupalkin että pitkittäispalkin etupään ruostesuojauksen hävikkiä. Myös näiden palkkien edessä oleva etulattian alapuoli oli saanut osumaa. Ja sehän tietää peltitöitä. Nyt on peltiä riittävästi ja kunnon ruostesuojat kuten roiskeläpätkin (Renault -yleismalli). Molemmissa on nämä sekä edessä että takana.

En tiedä liittyykö roiskeläpättömyyteen vai pelkästään muuhun rakenteeseen mutta vanhemmassa helmakoteloiden sisäosat takana olivat pelkkää paperia. Kirjoitin tästä "Ruostumisherkät kohteet" -ketjussa. Muuten helmakotelot olivat hyväkuntoiset eikä niissä edes näkynyt korjausjälkiä. Nämä takasisäosat ovat pirulliset koska joudutaan purkamaan vaikka mitä. Suurimmat purkamiset olivat polttoainetankki täyttöputkistoineen ja taka-akselisto. Jarruputket täytyi tietenkin saada ensin irrotettua vasemmalta takaa. Onneksi lähtivät ehjinä. Vasemmalla peltihommien tiellä oli taka-akselistossa kiinteänä oleva jarruputkiliitoteline ja oikealla polttoainetäyttöputkisto sekä tietenkin koko polttoainetenkki. Tulipahan värkättyä.

Molemmissa takapyöräkoteloissa oli lähes reiät etuseinässä alhaalla. Oikealta tätä kohdetta ei olisi paikannut pirukaan ilman polttoainetenkin irrotusta, koska täyttöputkisto on pyöräkotelon etuseinässä. Tämä on heikko kohta korissa tuon putkiston takia, koska kaikki kama maailmalta muhii sen alla eikä koskaan puhdistu. Täyttöputkiston voisi tietysti pelkästään irrotaan, mutta kun samalla tehdään helmakoteloiden takaosat niin parempi ottaa koko tankki pois.

Koriin liittyvät myös takaosan kapeat keskimmäisten pitkittäispalkit. Näissä on erikoinen rakenne siksi, että palkin ja korin väliin jää koloja, joihin ruostuttava irtokama ja suola sekä vesi kertyvät jääden tekemään työtään. Nämä ohuet palkit ovat kai takatilan vahvikkeita varapyöräkotelon molemmin puolin. Ruostumista ei voi havaita muualta kuin sisältä päin kun takatilan tyhjentää ellei ruoste ole tehnyt massiivisia vaurioita.
 

Heikmar

Aktiivinen jäsen
Viestejä
1 167
Eikös näiden ensimmäisten Twingojen suunnitteluidea oli luoda minikokoinen tila-auto? Niin muistelen joskus lukeneeni ja onhan tuon auton muoto aika lähellä sellaista yhtä boksia...
 

Meikä

Jäsen
Viestejä
99
Eikös näiden ensimmäisten Twingojen suunnitteluidea oli luoda minikokoinen tila-auto? Niin muistelen joskus lukeneeni ja onhan tuon auton muoto aika lähellä sellaista yhtä boksia...
Tätä juuri muistelin kun laitoin tuonne yhden kuvan ja se perään: "Miten se Rellu tämän määrittelikään: Pieni tila-auto vaiko Pieni hyötyajoneuvo?" Jostain olin minäkin tällaista lueskellut. Täytyy räpeltää vaikka huommenna tarkempi kuva tuosta minitila-autosta kun siitä on takapenkit ja muu tällä hetkellä pois.

Mutta laitellaan taas yksi ongelmakohta tähän, joka koskee Twingo I vanhinta korimallia tai pareminkin korin ja pakoputkiston suhdetta. Tästäkin olen jo toisaalla kirjoittanut, mutta ei kai se kertaus liikaa tilaa täältä vie. Eipä ole tullut otettua kuvia pakoputkistoista vaikka niiden kanssa töitä tehtiin. Niistä olisi nähnyt paljon oleellista.

Tietääkseni näissä Twingo I on ainakin 3 erilaista pakoputkistorakennetta (painot sanoilla tietääkseni ja ainakin). Tuossa minun uudemmassani on 3 -osainen pakoputkisto. Vanhemmassa on 2 -osainen. 3 -osaisia pakoputkistoja on ainakin 2 eri mallia. Kaikissa on alkuosa pakosarjalta katalysaattorin jälkeiseen muhviin ja nämä ovat samanlaisia. 3 -osaisissa on tämän jälkeen vaihtoehtoinen eripituiset keskiosat ja takaäänenvaimenninosa. Kun pakoputkea hankitaan on tiedettävä ainakin keskiosan pituus (keskiosaa ei yleensä tarvitse vaihtaa), jotta tulee valituksi oikean pituinen äänenvaimenninosa.

On huomioitava että kaikki pakoputkistot käyvät kaikkiin Twingo I malleihin, koska kaikki kannakkeet ovat samanlaisia ja samoissa paikoissa.

Ongelmallinen on 2 -osainen pakoputkisto. Eikä sekään ole sen jälkeen ongelma kun tajuaa purkaa koria tarpeeksi. Kokopitkän pakoputken jäkimmäisen osan saamiseksi pois ja tietysti uuden saamiseksi paikoilleen on poistettava takapuskuri ja takaäänenvaimentimen takakannakke korista (joka onkin ainoa varsinainen kannake pakoputkistossa). Kuten toisaalla kirjoitin: älkää tehkö tökeröä asennusreikää takapuskuriin. Näitä olen nähnyt nyt kolmessa Twingo I.

Pakoputkistossa on ainakin 1 heikko kohta: Takaäänenvaimentimen etuseinä ja varsinkin etuseinän hitsaussauma. Kamaa kertyy maantiestä ja maailmalta tähän kohtaa muhkea kerros. Tuossa uudemmassani pakoputkisto oli kuin uusi, mutta tuo sauma täyssohlo eikä päästöjä saatu otettua sen takia kun oli katsastuksen aika pian hankinnan jälkeen. Enpä tajunnut kokeilla putkenpään tukkimista ja kuunnella pörinöitä. No, putki ja itse autokin olivat kuin uusia, paitsi tästä heikosta kohdasta. Voipi olla että roiskeläpättömyys oli tähänkin vaikuttamassa. Toivottavasti läpät vähentävät kaman kertymistä kohteeseen.
 

Liitteet

Meikä

Jäsen
Viestejä
99
Lisäilin tuohon edelliseen pari kuvaa "kuljetuskunnossa" olevasta Twingo I. Tilaa on melko mukavasti näin pieneen autoon. Eikä takatilan tyhjennys kestä kuin 10min. On kuitenkin mainittava että takapenkki kannattaa olla etummaisessa asennossaan kun sitä poistetaan. Ja se on oltava kiskoillaan täysin edessä varsinkin kun sitä asennetaan takaisin. Hommasta saa erittäin vaikean jos näin ei ole ja etenkin jos kiskot eivät ole täysin samassa asemassa toistensa suhteen.

Olisikohan nuo tähän mennessä havaitut koripuutteet tai -heikkoudet tullut lueteltua. Tässä on hyvä muistuttaa vielä että tuo vanhempi oli juuri 3viikkoa sitten katsastettu kun sen ostin eli ei se mikään mätäpommi ollut katsurin näkökulmasta. Päätin vaan alkaa tutkimaan tarkemmin ja pientä laittoa löytyi.

Josko yritellään jotain alustasta. Siitäkään ei kokemuksia ole kovin monen tuhannen kilometrin verran. Jos sanotaan että molemmista yhteensä on n. 3000km niin ei valehdella paljon.

Uudemman Kipon alusta on löysähkö. Jousitus etenkin edessä on veltohko. En tiedä millainen se on ollut uutena, mutta ei sen aivan hirveän paljon luulisi muuttuneen ainakaan ajamisesta, koska lelulla ei ole ajettu kuin se 75tkm. En tosin ole mikään alusta-asiantuntija, joten en näistä tarkasti tiedä. Vanhempi on jämäkämpi, ei kova vaan mukava. Siinä vasen etukulma on hivenen alempana kuin oikea, muttei merkittävästi.

Mutta sitten se APURUNKO! Siitä oli kuvia tuolla ruostetarinassa ja muutenkin kertomusta. Kertauksena voidaan todeta että apurungon rakenne tekee siitä haavoittuvan. Apurungon päällä on kuoppia ja poteroita, joihin irtokivien ja muun maantiekaman on kiva pomppia. Tähän sekaan vettä ja suolaa niin saadaan mukava jatkuvasti liikkuva mylly, joka jauhaa apurunkoa ruostuttaen ja samalla taas hioen. Minulla ei ole apurungosta kuvia päältäpäin, mutta tämä havainto on tehty muuten ja loput päätelty. Jos olisi käytössä nosturi ja nosturilla paineilmalaite sekä -pesuri niin helppohan tuo kohde olisi puhdistaa säännöllisin väliajoin, mutta harvapa edes nämä omistava olettaa että apurunko näissä kaupaa päällyspuhdistusta. Imurillakaan noihin poteroihin ei oikein pääse mistään kautta tai siihen olisi oltava aivan erityinen kapea letku ja joustava pitkä pillisuulake. Jos joku on puhdistanut Twingo I apurungon päältä niin otetaan kiitollisena vastaan puhdistustekniikkatieto. Minulla ei ole kokemusta muiden autojen apurungoista tällaisen osalta. Ehkä nämä ovat haavoittuvia osia muissakin.
 

Fuego Turbo

Tunnettu jäsen
Viestejä
2 781
Apurungosta sen verran , että vanhassa r 21 mallissa oli uutenakin sellainen apurunkovirityshässäkkä että paska, kura, suola ja vesi pääsi väliin niin muutamien vuosien päästä se oli valmis. Ihmettelin kerran moottoritiellä, että miksei auto tottele ohjaus oikeastaan yhtään? Meni sinne tänne kuin jänis. Apurunko oli päässyt sellaiseen kuntoon, että oksat pois. Ensimmäisellä kerralla hitsattiin vielä kunnolla , kun sai vielä hitsata. Toisella kerralla korjattiin sitten " hitsaamalla" . Tämän hetkisestä kunnosta ei tiedä kun on seissyt vuodesta 2006 saakka. Harsoa on varmasti jo koko auto...
 

Meikä

Jäsen
Viestejä
99
Mitähän motkotettavaa tähän vielä keksisi?

Joitakin varmaan haittaa mittariston himmeneminen pysäköinti- tai ajovalot päällä. Meitä "jenkkiautoilijoitahan" tuo ei haittaa kun emme käytä valoja taajamassa valoisan aikaan. Tiedän, tiedän... Ei niin saa tehdä. Mittaristovalo tosin riittää himmentyneenä minulle kirkkaallakin kelillä. Vähän on vielä näköä jäljellä. Himmenevässäkään keskimittaristossa ei paljon ole nähtävää. Nopeus suurin diginumeroin, polttoainemittarin pylpyrärivi alhaalla ja vaihtoehtoina kello, matkamittari tai osamatkamittari. Kuljettajan edessä oleva pieni varoitusvalosoikiomittari ei himmene oli sitten valot eli ei. Ja siinäkään ei toivottavasti näy kuin vilkun merkkivalo tai valojen merkkivalot.

Takavalopohjat saattavat aiheuttaa vanhemmiten harmia. "Piirilevyt" eli sähköä johtavat kanavat ovat melko heppoisasti kiinni valojen muovipohjassa. Pohjassa on onnettomat muovinystyt ja piirilevyissä reiät. Levy painetaan näihin nystyihin rei'istään kiinni. Jos ja kun polttimokanta tai piirilevy on hapettunut, piirilevy saattaa helpohkosti irrota nystyistä tai nysty katketa. Saman voi tehdä jos ja kun ei tiedä tarkkaa polttimon poistoasentoa. Satuin räpeltämään taannoin vähän huonosti tutkien erästäkin takavalopolttimoa ja irtosihan se piirilevy osittain takavalopohjasta. Sen sai toiki takaisin kiinni, mutta jos näpeissä on vanhahko Twingo I niin kannattaa olla huolellinen polttimovaihtojen kanssa.
 

Meikä

Jäsen
Viestejä
99
Noista valoista ja mittaristohimmenemisestä kirjottelin. Tänään testailin tuolla vanhemmalla lelulla pitkästä aikaa iltahämärissä ajovaloja, hämärissä vaan ei pimeässä eli n. 20:30 Kymenlaakossa. Ei se mittaristo himmentynyt huomattavasti. Kotona vielä kokeilin valot pois ja ihan kirkasta oli. Jos ei himmentymistä olisi tiennyt niin ei kukaan olisi sitä huomannut, mutta kun tiesi niin silmä erotti himmennyksen häivän. En muista havainneeni suurta himmenemistä kesälläkään kirkkaalla ilmalla maantieajossa. Jospa tässä vanhemmassa en niin himmene tai sitten on leluissa vika.
 

hhelminen

Aktiivinen jäsen
Viestejä
2 397
Noista valoista ja mittaristohimmenemisestä kirjottelin. Tänään testailin tuolla vanhemmalla lelulla pitkästä aikaa iltahämärissä ajovaloja, hämärissä vaan ei pimeässä eli n. 20:30 Kymenlaakossa. Ei se mittaristo himmentynyt huomattavasti. Kotona vielä kokeilin valot pois ja ihan kirkasta oli. Jos ei himmentymistä olisi tiennyt niin ei kukaan olisi sitä huomannut, mutta kun tiesi niin silmä erotti himmennyksen häivän. En muista havainneeni suurta himmenemistä kesälläkään kirkkaalla ilmalla maantieajossa. Jospa tässä vanhemmassa en niin himmene tai sitten on leluissa vika.
Voihan olla että sitä on jo joku tuunannut, nopeusmittarin näytön takana on yksi vastus mikä hoitaa himmennyksen ja sen kun ohittaa vaikkapa johtimen pätkällä niin pysyy valot kirkkaana (tai voi vaihtaa haluamansa vastuksen jotta saa taustavalon sopivaksi).
 

Meikä

Jäsen
Viestejä
99
Se on sitten vanhempi kesäauto Kippo päässyt lepoon tältä suvelta ja vähän reilun 4 kuukauden taival takana. Matkaakin kertyi vain reilut 1500km. Siitäkin vajaat 700km Joensuun reissussa.

Eipä tuossa ajassa ja matkanteossa paljon uusia moitteita kertynyt. Ainoastaan ehkä ohjauspyörä jää vähän kauas näin keskimittaisellekin eikä tietenkään säätöjä ole muuta kuin penkissä.

Ensi kesänä uusiksi ja ehkä jaksaa kirjoitella kaikesta siitä hyvästä mitä näissä mielestäni on. Ja sitä on minun makuuni paljon.
 

Fuego Turbo

Tunnettu jäsen
Viestejä
2 781
Twingossa on paljon sellaista joita tälläiset kasari ja ysäri-ajan ihmiset kaipaa.. sitö mikroautomaisuutta. Joskus vielä itsekkin kuvittelen ajavani Twingolla, kun bensan hinta nousee 3€ ja vanha dieseli Clio on ruostunu pois...
 
Ylös Bottom