Kirjoittaja Aihe: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen  (Luettu 13813 kertaa)

kimbe

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 620
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #75 : Elokuu 02, 2018, 17:41:57 »
Noista neljästä käyrästä kun vetelee johtopäätökset yhteen niin sen pitäisi selittää mainitsemani teholukemat.
No ei ne kyllä selitä. Aika pitkä matka noista vielä 150 hv lukemiin. Ruuvia kun aletaan kiristämään, niin jokainen lisäkoni on aina vaan vaikeampi kaivaa esiin. Olisin halunnut nähdä jonkun faktan noilla kyseisillä muutoksilla, että hengittääkö tosiaan kyseinen renun motti vakiona (pl. nuo kyseiset muutokset) jo noin hyvin, että lähes vakio-osilla saa noille lukemille. Olisi vähän epätyypillistä renulle "jättää" noin paljon viritysvaraa, ilman että esim. ahdin alkaisi tosissaan ahdistamaan.

Sekin on aika naiivia ajatella, että tehot jotenkin lineaarisesti kasvaisi sitä mukaa kun uutta osaa tunkee konepellin alle. Jossakin se raja kulkee, jolloin yksinkertaisesti loppuu koneesta kapasiteetti. Ei hajuakaan, että millä hyötysuhteella tuo Clion alkuperäinen jäähdytin toimii, mutta tehokkaammin jäähdyttävällä välijäähdyttimellä saatat hyvinkin samalla pienentää tilavuusvirtaa ja laskea niitä ahtopaineita. Ja millä käyttöasteella ne vakiosuuttimet toimii softavirin jäljiltä, onko isommista radikaalia hyötyä. Jos suuttimet vaihtaa, niin rittääkö vakio bensapumpussa niille tuotto ja saadaanko seossuhteet edelleen kohdilleen. Riittääkö kannessa virtaukset isommalle täyttöasteelle. Saattaa hyvinkin olla, että noidenkin muutosten jälkeen olet edelleen siinä 130 hv lukemassa. Joten sikäli fakta olisi ihan mukava lisä aiheeseen. Pic or it didn't happen.               
Clio III R.S. 200 '10 + Laguna II 2.0T GT '06
Ex: Lag I 2.0 '97, Lag II 2.0T '03, Clio II 1.4 '02, Clio III 1.6 '06

hhelminen

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 1531
    • Sähköposti
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #76 : Elokuu 02, 2018, 22:32:39 »
Teoriassa 1.2 Tce koneella pitäisi päästä helpostikin tuonne 150Hp lukemaan koska 0.9 Tce koneella päästään 120-121Hp 190-200Nm lukemiin.
https://www.youtube.com/watch?v=VGxSFVFRXA4
https://www.youtube.com/watch?v=gRdG1CAYBP8
Onhan 1.2 Tce koneessa yksi sylinteri (+300cm³) ja suutin enemmän ja turbokin isompi kuin 0.9 Tce koneessa..
« Viimeksi muokattu: Elokuu 02, 2018, 22:35:34 kirjoittanut hhelminen »
Renault Captur Energy TCe 90 S&S Authentique (12/2015).
Mégane II Hatchback 5D Confort Expression 1.6 16v (2003).

kimbe

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 620
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #77 : Elokuu 02, 2018, 23:07:21 »
Kyllä kyllä, teoriassa. Onhan sitä renun 1.5 turbokoneestakin otettu ihan käytännössäkin yli 1000 hv tehoja, joten ei se ollut se pointti, että onko teoriassa mahdollista. Lähinnä kysymys nyt kuului, että onko kyseisestä setupista jotain faktaa, että onnistuu noin paljon kiristää ruuvia myös tosielämässä ilman sitä ahtimen vaihtoa.

Tuollaisissa arkikäyttöön tarkoitetuissa peruspulkissa jo tuo ahtimen mitoitus luulisi asettavan esteen tuolle. Niin se renun isommissakin bensaturboissa ahtimen koko kasvaa tehojen mukana. Ei sinne vaan yksinkertaisesti voi vakiona tuupata tuollaiseen koneeseen ahdinta, joka puhaltelee ongelmitta vielä (lähes) +50% tehoilla, kun sen pitäisi kuitenkin toimia nätisti ja käytännössä huomaamatta kaikissa olosuhteissa ihan sellaisilla tehoilla kuin se tehtaalta on ulos lähtenyt. Tuollainen 25-30 hv on vielä marginaalien puitteissa ihan ok, eikä se ole suoraan verrannollinen siihen iskutilavuuteen. Ja ei, en siis väitä, etteikö voisi isommat tehot olla mahdollisia, mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä joku ihan elävä esimerkki, eikä pelkästään teoretisointia, kun tuollainen +50 hv noilla muutoksilla tuntuu äkkiseltään vähän unelmoinnilta.         
Clio III R.S. 200 '10 + Laguna II 2.0T GT '06
Ex: Lag I 2.0 '97, Lag II 2.0T '03, Clio II 1.4 '02, Clio III 1.6 '06

TurboJ

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #78 : Elokuu 03, 2018, 00:33:37 »
Noista neljästä käyrästä kun vetelee johtopäätökset yhteen niin sen pitäisi selittää mainitsemani teholukemat.
No ei ne kyllä selitä. Aika pitkä matka noista vielä 150 hv lukemiin. Ruuvia kun aletaan kiristämään, niin jokainen lisäkoni on aina vaan vaikeampi kaivaa esiin. Olisin halunnut nähdä jonkun faktan noilla kyseisillä muutoksilla, että hengittääkö tosiaan kyseinen renun motti vakiona (pl. nuo kyseiset muutokset) jo noin hyvin, että lähes vakio-osilla saa noille lukemille. Olisi vähän epätyypillistä renulle "jättää" noin paljon viritysvaraa, ilman että esim. ahdin alkaisi tosissaan ahdistamaan.

Sekin on aika naiivia ajatella, että tehot jotenkin lineaarisesti kasvaisi sitä mukaa kun uutta osaa tunkee konepellin alle. Jossakin se raja kulkee, jolloin yksinkertaisesti loppuu koneesta kapasiteetti. Ei hajuakaan, että millä hyötysuhteella tuo Clion alkuperäinen jäähdytin toimii, mutta tehokkaammin jäähdyttävällä välijäähdyttimellä saatat hyvinkin samalla pienentää tilavuusvirtaa ja laskea niitä ahtopaineita. Ja millä käyttöasteella ne vakiosuuttimet toimii softavirin jäljiltä, onko isommista radikaalia hyötyä. Jos suuttimet vaihtaa, niin rittääkö vakio bensapumpussa niille tuotto ja saadaanko seossuhteet edelleen kohdilleen. Riittääkö kannessa virtaukset isommalle täyttöasteelle. Saattaa hyvinkin olla, että noidenkin muutosten jälkeen olet edelleen siinä 130 hv lukemassa. Joten sikäli fakta olisi ihan mukava lisä aiheeseen. Pic or it didn't happen.               


Huoh.

Laitetaan nyt linkkeinä pari esimerkkiä pienen ja ison budjetin viriprojekteista.

*Modifioitu ahdin ja hengitystä + jäähdytystä parannettu: https://www.cliosport.net/threads/my-clio-tce.666609/  (dynoplotti sivulla 2)

*Tässä on haettu maksimitehoja. Tuosta samalla opiskelee kivasti italiaa: https://www.federacing.it/elaborazione-renault-twingo-12-turbo-230-cv-2/
....ja samasta projektista tuoreempi kehitysversio: https://www.federacing.it/elaborazione-renault-twingo-12-da-270-cv-provata-in-pista-2/

Vakioautolla virisoftan kanssa dynossa olin itse todistamassa sitä miten ahtopaine saavutti tavoitearvon vasta 3000 rpm kohdalla (ja sama myös vakiosoftalla). Ei ole siis erityisen huonosti virtaava fööni tämän kokoiseen pataan. Tehtaan ohjelmalla maksimiahdot ovat 0.65 bar, mutta niitä pudotetaan reilusti jo 4500 rpm alkaen. Ahtokäyrää on selvästi leikattu yläpäästä jotta maksimiteho pysyisi halutuissa rajoissa (näkyy myöskin tehokäyrässä selvästi). Miksi näin on tehty? En tiedä. Kenties Renaultilla oli suunnitelmissa myydä samasta koneesta eri tehoisia versioita, mitä varten tätä pelivaraa jätettiin. Tai ehkä ajatuksena on ollut luotettavuuden varmistaminen, tämä kun oli kuitenkin Rellun ensimmäinen downsizing-tyylinen bensaturbokone.

Virisoftalla kun maksimiahtojen (hyvin maltillisesti vakiota korkeampi paine) annettiin pysyä aina 5500 rpm asti niin tuloksena oli 26% vakiota suurempi moottoriteho. Tehokäyrä ei myöskään putoa yhdessä ahtopaineen kanssa välillä 5500-6000 rpm, joten hengitysvaraa kannessa löytyy ainakin yli pelkän softatun tehon. Oli syy mikä hyvänsä niin näihin moottoreihin on jätetty varaa aika reilusti. Eihän se absoluuttisina hevosvoimina ihmeitä tee, mutta prosentuaalisesti virivaraa on enemmän kuin monessa muussa moottorissa. Lisäksi Mitsubishin turbot ovat tunnettuja siitä, että hyötysuhde alkaa laskea yllättävän myöhään suhteessa muihin samankokoisiin ahtimiin, eli vakioturboja pystytään käyttämään ahtoilmaa liiaksi kuumentamatta verraten korkeilla ahtopaineilla. Ehkä siksi moni onkin saanut vakioahtimella noita mainittuja 145-150 hv tehoja ulos. Britanniassa missä näitä moottoreita on tuunailtu laumoittain nuo tehorajat ovat aivan yleistä tietoa, oli sitten lausuntoa antamassa harrastaja tai ammattilainen. Eivät kaikki dynossa käyneet postaa ensi töikseen dynokäyriä nettiin. Jossain uskotaan vähän miehen sanaankin.

Vakio-ohjelmallakin ajaessa huomaa sen, että moottorin luonne on ylävireisempi kuin modernien suorasuihkujen. Tämä vetää sen vähän mitä vetää, mutta täysillä punaviivalle asti. Ja virisoftalla huomaa, että ahdin on mitoitettu samalla ajatuksella. Vasta 3000 rpm kohdalla alkaa kunnon veto, kun ahdot saavuttavat maksimitason. Huippuvääntö muuten tulee niin vakiona kuin softattunakin tuolla 3800-4300 rpm haarukassa (se niistä tehtaan ilmoituksista taas). Lähes jokaisessa uudessa B-segmentin downsizing-turbossa taas loppuu työntö viiden tonnin jälkeen (olen kokeillut). Alavääntö on selvästi kovempi, mutta yläpäästä jää puuttumaan. Varmaan Rellun inssit tiesivät rakentavansa vanhaa patarautaa jossa ei ole suorasuihkua, ei muuttuvia ajoituksia eikä edes kahta nokkaa. Mitoitukset sitten sen mukaan että jaksaa vetää ylös asti kun kerran alaväännöstä joudutaan tinkimään.

« Viimeksi muokattu: Elokuu 03, 2018, 01:04:23 kirjoittanut TurboJ »

kimbe

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 620
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #79 : Elokuu 03, 2018, 09:06:30 »
Huoh.
Laitetaan nyt linkkeinä pari esimerkkiä pienen ja ison budjetin viriprojekteista.
Huoh indeed. Tässä nyt ei tosissaankaan ollut puhe ahdinmodatuista koneista. Mutta eiköhän tämä tästä aiheesta. Palataan, jos tulee jotain uutta mielenkiintoista asian tiimoilta. Noista mainitsemistasi mitsun TD-turboistakin voisi muutaman lisäkeskustelun virittää, mutta ehkäpä joskus toisella kertaa.
Clio III R.S. 200 '10 + Laguna II 2.0T GT '06
Ex: Lag I 2.0 '97, Lag II 2.0T '03, Clio II 1.4 '02, Clio III 1.6 '06


TurboJ

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #80 : Elokuu 03, 2018, 14:46:58 »
Miksi niin myrkyllinen asenne? Jokin tuntuu kovasti hiertävän mutta mikä?
« Viimeksi muokattu: Elokuu 03, 2018, 14:48:30 kirjoittanut TurboJ »

kimbe

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 620
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #81 : Elokuu 03, 2018, 15:17:29 »
Miksi niin myrkyllinen asenne? Jokin tuntuu kovasti hiertävän mutta mikä?
Tää vissiin oli niinkön mulle? Ei mua ainakaan nyt mikään erityisemmin hierrä. Varsinkaan kun alkaa nää helteetkin ilmeisesti pikkuhiljaa hellittämään, niin jaksaa paremmin pihalla noita raksahommiakin, mitä tässä lomalla piti niin kovasti tehdä 8).
Clio III R.S. 200 '10 + Laguna II 2.0T GT '06
Ex: Lag I 2.0 '97, Lag II 2.0T '03, Clio II 1.4 '02, Clio III 1.6 '06

TurboJ

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #82 : Elokuu 06, 2018, 16:04:52 »
^
Meillä menee näköjään helposti sun kanssa sukset ristiin. Siitä asiasta olen samaa mieltä että dynokäyriä olisi kiva nähdä, vaikka ei niiden todistusarvo olekaan sen kummempi koska dynot voivat näyttää plussaa tai miinusta aika paljon. Omat vertailuarvoni tiedän koska pääsin paikan päällä livenä seuraamaan kaikkia anturiarvoja ja olen myös softalla ajanut n. 10 tkm. Toivotaan nyt että saadaan sopu säilymään jatkossa  :)

Itsehän olen turbotouhuja tehnyt ammatiksi asti ja harrastuspohjaa on yli 20v ajalta ja haluan vain olla avuksi niille jotka etsivät tietoa aiheeseen liittyen. Kaikesta tiedosta ei ole aina juuri toivotunlaisia todistuskappaleita tarjolla, vaan joutuu suodattamaan informaatiota oman asiantuntemuksen ja kokemuksen kautta. Sitä juuri olen tehnyt kv-foorumeilta löytyvän informaation suhteen ja näiden tietojen yhdistelmää olen tällä foorumilla koittanut tuoda esille - suomalaisten Relluihmisten yleiseksi hyödyksi.



kimbe

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 620
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #83 : Elokuu 06, 2018, 20:52:22 »
^ Niin, minähän nyt ainoastaan halusin ihan puhtaasti mielenkiinnosta tietää, että onko tiedossa, että tuosta otsikon koneesta niillä mainituilla muutoksilla (huom. siis täysin vakiolla ahtimella) joku olisi sen mainitsemasi ~150 hv saanut puristettua. Ja luonnollisestikin vielä ihan arkikäyttöön soveltuvassa muodossa. Kun ei se tehojen ulos puristaminenkaan tietyn pisteen jälkeen kuitenkaan niin helppoa ole, ja 130 hv on ihan eri asia kuin 150 hv. Mutta tämä lievä skeptisyyteni sen suhteen näköjään olikin sitten jonkinlainen punainen vaate.

En yhtään epäile, ettetkö konetta ja sen viripotentiaalia tuntisi, mutta se dynolappu siitä, olkoonkin että virhemarginaali on siinäkin iso, olisi silti huomattavan paljon paremmin suuntaa-antava todiste kuin ne oletukset. Ja oletuksiahan ne on esittäjästä riippumatta niin kauan, kunnes toisin todistetaan. Ja sitä dynolappua parempaa mittaria ei tavallinen kaduntallaaja oikein mitenkään saa. Se lievä skeptisyys johtuu siis siitä, että ei noista isommistakaan renun bensaturbomoteista vakioahtimilla juurikaan yli sen 50 hevosen lisää siihen tehtaan ilmoittamaan taiota, vaikka olisi millaista 7" torvea pakopuolella tai koko keulan levyinen jäähdytin nokalla. Ei vaan jaksa ahdin ylläpitää paineita. Siksi epäilin ja epäilen, että noinkohan renu tuota pikkuturbonkaan ahdinta olisi niin "ylimitoittanut", että sen kapasiteetti käyttökelpoisesti siihen todelliseen 150 hevoseen riittäisi. Noista TD-sarjan turboista kuitenkin näissä puhutaan, enkä tuosta liitteenäkin olevasta kuvaajasta sellaista tekijää huomaa, mikä selittäisi sen, että pikkuturbossa riittäisi potku suhteessa yhtään sen pitemmälle. Mutta ihan mielelläni olen väärässä asian suhteen, jos faktuaalisesti joku toisin todistaa. Itsellä ei ole eväitä muuta kuin hieman epäillä asiaa.

Ei todellakaan ole tarkoitus mitään härkätaistelua tai juupas-eipäs -taistelua lietsoa tällaisesta melko mitättömästä asiasta, joka ainakin meikäläiselle on paremminkin renu-henkistä nice-to-know -tietoa, kun ei ole noista renun pikkuturboista niin omakohtaista kokemusta.
Clio III R.S. 200 '10 + Laguna II 2.0T GT '06
Ex: Lag I 2.0 '97, Lag II 2.0T '03, Clio II 1.4 '02, Clio III 1.6 '06

TurboJ

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #84 : Elokuu 07, 2018, 02:45:49 »
Nuo Mitsun eri turbomallisarjojen yleiskartat eivät kerro läheskään koko tarinaa spesifeistä ahdinmalleista jotka ovat autotehtaan ja ahdinvalmistajan yhdessä optimoimat juuri tiettyyn moottoriin. En ole saanut 1.2 TCe:n Mitsun ahtimen tarkkoja speksejä pyynnöistä huolimatta Mitsun edustajalta, mutta selvää on, että se ei omassa perusmallistossaan ole ahtaimmasta päästä (näkyi dynossa ja tuntuu tien päällä ja minulla on ihan kohtalaisen hyvä tuntuma siihen miten ahtimen käyttäytyminen ajossa antaa osviittaa potentiaalisesta lisäreservistä. Olen virittänyt niin omia kuin asiakkaidenkin autoja silloin kun se oli vielä enimmäkseen rautahommaa enkä ihan helpolla läpiä päähäni puhu.

Jos Kimbe haluat sitä todistusaineistoa, niin selaa ihmeessä läpi esim. kaikki brittiläiset sportti-Renu -sivustot. Sieltä löytyy tunnin haulla kymmenittäin kertomuksia harrastajien dynosaavutuksista, ja ne ovat linjassa keskenään. Sieltä sitä infoa löytyy ihan ammattivirittäjienkin lausuntoina. Vakioahtimen kanssa enimmillään tehoja 145-150 hv. Ei varmaan olla siinä kohtaa enää ihan turbon suosituskartalla, mutta ahtimet silti kestävät niin ettei hajoamisista ole näkynyt raportteja tässä yhteydessä. Eikä moottori myöskään nakuta jos vain viilennys, seossuhde ja hengitys on kunnossa. Go and see. Ja voit pyytää dynolappuja niiltä foorumilaisilta, eiköhän se jotain lohtua tuo sullekin Kimbe  ;D

Ihan nyt sivukommenttina totean, että vieressäni pöydällä on juuri tällä hetkellä Maha MSR 500-dynamometrillä suoritettu tehonmittaustodistus Clio III TCe:stä custom softalla, kaikki osat autossa 100% vakiota. 152 hv @ 5300 rpm. Eli siis huippudyno, vakioauto ja 150 hv rikki reilusti alle baarin paineella.Ei nakutusta, ei laihtuvaa seosta, ei pakopaineongelmia.... (ja käppyrä EI tule nettiin, sori vaan). Tämän takia en jaksa dynolappuja niin tarkasti syynätä todistusaineistona, vaan todistetta tulee sitä kautta kun moni samanlainen auto alkaa saada toisiaan läheisesti vastaavia tehomittaustuloksia ja ennen kaikkea tehon kasvu eri muutoksilla prosentteina - siitä saa luotettavampaa dataa.

Viime viikkojen helteiden jälkeen voin kertoa myös sen, että vaikka Clion cooleri on poikkeuksellisen suuri auton vakiotehoon nähden, niin panen pääni pantiksi että paremmalla coolerilla todellakin saa lisätehoa virisoftan kanssa. Ja pakopuoli on Cliossa vakiona ahdas; kun teho kasvaa esim. 40% niin aivan varmasti alkaa DP+ katti ahdistaa. Tosin se, että Briteissä monet kerrassaan poistavat koko katin voi selittää sitä miksi teholukemat sielläpäin kuulostavat kovilta. Jopa ihan vaparikoneisessa Ford Pumassa katalysaattorin poistolla sai aikoinaan 12-15 hv tehonlisän; ainakaan vähäisempi ei etuputken virtauskapasiteetin merkitys ole turbokoneessa!

Suuttimet näyttävät kestävän helposti sinne 130 hv lukemiin (todellista tehoa) ja ylikin jos haetaan maksimeja vakioautosta. Motecin laajakaistalambdalla seurasin AFR:ää dynossa. Ei ollut laihtumista missään vaiheessa havaittavissa. Sitä en tiedä paljonko pumpussa riittää kapasiteettiä mutta helppohan se on vaihtaa tehokkaampaan vaikka samalla kun uusii suuttimet isommiksi.

Verraten ylhäällä heräävä ahdin ja ihan ylös asti ahtoja ylläpitävä sellainen selittää miksi tulee hyvät hv-lukemat. Ahdin on suhteessa "suurempi" kuin useimmissa saman aikakauden moottorissa. Moottorinsuunnittelun perspektiivistä ymmärrän nyt aika hyvin miksi tuo moottori on rakennettu juuri niinkuin on. Siihen on haluttu vaparimainen luonne vakiona ja yhdessä "vanhanaikaisen" perusrakenteen kanssa tämä on johtanut poikkeuksellisen suureen prosentuaaliseen tehonlisäyspotentiaaliin oikeastaan välttämättömästi.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 07, 2018, 02:57:28 kirjoittanut TurboJ »

TurboJ

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #85 : Elokuu 07, 2018, 03:01:36 »
Toinen välihuomautus.

YV:tä saa laittaa jos jotakuta kiinnostaisi omistaa 120 tkm ajettu pirteä Phase II Clio III täydellisessä toimintakunnossa ja kahden vuoden leimalla. Nätti auto ja paljon panostettu siihen; tyhmä olen kun edes harkitsen myyntiä...

kimbe

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 620
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #86 : Elokuu 07, 2018, 10:31:23 »
Nuo Mitsun eri turbomallisarjojen yleiskartat eivät kerro läheskään koko tarinaa spesifeistä ahdinmalleista jotka ovat autotehtaan ja ahdinvalmistajan yhdessä optimoimat juuri tiettyyn moottoriin.

Ihan nyt sivukommenttina totean, että vieressäni pöydällä on juuri tällä hetkellä Maha MSR 500-dynamometrillä suoritettu tehonmittaustodistus Clio III TCe:stä custom softalla, kaikki osat autossa 100% vakiota. 152 hv @ 5300 rpm. Eli siis huippudyno, vakioauto ja 150 hv rikki reilusti alle baarin paineella.Ei nakutusta, ei laihtuvaa seosta, ei pakopaineongelmia.... (ja käppyrä EI tule nettiin, sori vaan).
Aika vähän muuten tällä foorumilla mistään kättä väännetään, mutta kohtahan tänne täytyy perustaa oma vääntöosio, jotta ei ihan vereen sotkeennu hyvät asiaketjut. Tosin itse tämän ketjun olet aloittanut, niin sallittakoon se vääntö nyt täälläkin, kun halukkuutta siihen näköjään selkeästi on. Mutta sohaistaan nyt ampiaispesää ;D.

Ei nuo kartat tietenkään ihan eksaktia tietoa anna, kun turbiinipuolikin voi olla mitä vaan, mutta kertoo hyvin ne alueet, joilla kompressoripuoli toimii ja on ajateltu toimivan. Lähinnä tuossa ne lähtökohdat eri versioiden välillä. Ei se ahdin siitä toiseksi muutu, vaikka siihen moottorikohtaisia sovituksia tehdään.Turbiinipuoli kuitenkin tällaisissa laitteissa rakennetaan aina kompresssoripuolen ehdoilla, jotta saadaan se kompressoripuoli pysymään ja toimimaan siinä kartan stabiililla alueella, aiheuttamatta kuitenkaan liikaa vastapainetta sinne turbiinipuolelle tai nostamatta liikaa maksimipyörintänopeuksia.Ja arvatenkin mieluiten muualla kuin siellä kartan reunoilla. Nuohan on sitten luonnollisesti mitoitettu ihan niille tehdastehoille ja helposti sitten ollaan siellä kompressorikartan reunoilla tai jopa ulkopuolella, kun aletaan radikaalimmin tuunaamaan. Sitten ollaankin jo vähän tuulisemmilla vesillä.     

En oikein tiedä, että mitä ohjeistamasi sporttirenu-sivustojen lukeminen auttaa tähän pikkuturboasiaan. Sporttirenusivustoja kyllä lueskelen melko aktiivisesti, mutta siellä yleensä puhutaan vähän eri laitteista. Eikä valitettavasti ole aikaa ja kiinnostusta alkaa laajamittaisesti kyseisen pikkuturbon foorumeita lueskelmaan. Ihan riittää itselle nuo F4R-sivustot. Sillä sitä esimerkkitapausta tuosta pikkuturbosta erehdyin kysymäänkin, että onko antaa jotain linkkiä. Mutta eipä ensimmäistäkään tullut, vaikka kymmenittäin pitäisi olla. Mutta eipä sillä niin merkitystä.

Ja tuohon sivukommenttiin sen verran, että enpä oikeastaan sitä dynokäppyrää sieltä pöydältäsi odottanutkaan. Mutta vähän yksinkertainen tapaus kun olen, niin se ei oikein mene jakeluun, että miten 100% vakiomoottorista on nyt saatu softalla 152 hv, kun vielä viime viikolla siihen tarvittiin pakopuoli, cooleri ja isommat suuttimet. Eli tuohon kyseiseen vakiomottiin kun lyö nuo kyseiset osat, niin siellä on vakioturbollakin helposti sellaiset 175 hv (?). Wau. RS-Cliotkin jo helisemässä, kun 1.2 Cliot painelee heittämällä ohi.

Noista antamistasi arvoista muuten kun laskee painesuhteen ja massavirran, niin menee aika pahasti kartan oikeaan reunaan. Alkaa olemaan ahtimessa sen verran paljon kierroksia ja niin sanotusti Choke Linella, että surkeasti tuo jo huutaisi isompaa ahdinta. Toki jokunen tekijä yhtälössä, kuten ne ahtopaineet ("reilusti alle barin paineella", joten oletus 0.95), täyttöaste tai imu-/ulkoilman lämpötilat mittaushetkellä meni valistuneeksi arvioksi, kun ei sattuneesta syystä ole tiedossa, mutta aika hyvin tontille tuossa silti pääsee. Kannattaa omistajaa vähän varoitella, että ei välttämättä kovin pitkäikäinen ahdin ole...
Clio III R.S. 200 '10 + Laguna II 2.0T GT '06
Ex: Lag I 2.0 '97, Lag II 2.0T '03, Clio II 1.4 '02, Clio III 1.6 '06

TurboJ

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #87 : Elokuu 07, 2018, 12:14:24 »
Eikä valitettavasti ole aikaa ja kiinnostusta alkaa laajamittaisesti kyseisen pikkuturbon foorumeita lueskelmaan. Ihan riittää itselle nuo F4R-sivustot. Sillä sitä esimerkkitapausta tuosta pikkuturbosta erehdyin kysymäänkin, että onko antaa jotain linkkiä. Mutta eipä ensimmäistäkään tullut, vaikka kymmenittäin pitäisi olla. Mutta eipä sillä niin merkitystä.

Ja tuohon sivukommenttiin sen verran, että enpä oikeastaan sitä dynokäppyrää sieltä pöydältäsi odottanutkaan. Mutta vähän yksinkertainen tapaus kun olen, niin se ei oikein mene jakeluun, että miten 100% vakiomoottorista on nyt saatu softalla 152 hv, kun vielä viime viikolla siihen tarvittiin pakopuoli, cooleri ja isommat suuttimet.

1. Olen tiivistänyt tässä ketjussa ne asiat mitkä kv-foorumeita haravoimalla saa selville. Mutta koska sinua ei asia kiinnosta niin älä sitten käy tutustumassa aiheeseen (brittipuolellahan ei esimerkiksi ole omia foorumeitaan vähän joka Renumallille, eihän)

2. Et ilmeisesti halunnut ymmärtää että tuon 152 hv dynomittausesimerkin koko pointti oli siinä, ettei ne yksittäiset dynomittaukset ja niiden käyrät todista tehoista yhtään mitään kun mittausheitot voivat olla noinkin suuria. Voihan niitä dynokäyriä palvoa ja kumartaa jos haluaa mutta todellisuus hahmottuu vasta sillä kun näkee missä haarukassa ne tehot yleensä liikkuvat milläkin viritasolla ja aina suhteutettuna lähtötasomittaukseen. Tässä tapauksessa esim. tehonlisäys dynomittauksen perusteella on ollut n. 15% verrattuna lähtötasoon. Eri dynossa eri renkailla numerot olisivat olleet aivan toisenlaiset. Ahtopaine maksimitehon kohdalla oli muuten 0.7 bar, mikä tuossa kohtaa kierrosrekisteriä on vakiosoftalla ollut 0.55 bar.

3. Jos puhutaan siitä mitä jollain ahtimella enintään saa tehoja irti, niin onko jotenkin yllättävää jos silloin puhutaan maksimista ja silloin ollaan jo hyötysuhdekartan suositusalueelta jonkin verran ulkona? Laskeskele vain teoreettisia kapasiteetteja jos haluat, mutta todelliset rajat löytyvät vain silloin kun huomioidaan koko järjestelmä eikä pelkästään ahdinta, ja katsotaan mitä siitä käytännössä irtoaa. Edes 50% tehonlisäykset eivät ole kovin harvinaisia 2000-luvun autojen vakioahtimilla varsinkaan jos verrataan moottorin todellista vakiotehoa todelliseen viritettyyn tehoon. Jos vakioauto on jo valmiiksi 15%+ ilmoitettua tehokkaampi niin tehonlisäyksen prosentti l. virtaavan ilmamäärän lisäys on silloin paljon pienempi kuin jos vain automaattisesti luullaan että moottorin teho on se minkä tehdas sanoo.

Voisi kyllä siirtää tämän väännön vaikka YV-puolelle ettei muutu täysin hyödyttömäksi tämä ketju. Täällä julkisella puolella kun vain yksi henkilö voi olla oikeassa ja muut kaikki väärässä  ;)



« Viimeksi muokattu: Elokuu 07, 2018, 12:28:18 kirjoittanut TurboJ »

kimbe

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 620
Vs: Clio III 1.2 TCe softavirittäminen
« Vastaus #88 : Elokuu 07, 2018, 12:56:00 »
Voisi kyllä siirtää tämän väännön vaikka YV-puolelle ettei muutu täysin hyödyttömäksi tämä ketju. Täällä julkisella puolella kun vain yksi henkilö voi olla oikeassa ja muut kaikki väärässä  ;)
Eipä se siitä vääntämisestä parane. Sä oot maailman tappiin asti sitä mieltä, että tuossa koneessa ahdin on +50% tehoille ok ja mä sitä mieltä, että se on liian pieni. Vapaa maa, mielipiteet sallittuja. Jatketaan mielummin YV:llä sitä F4R-keskustelua, kun mä tiedän niistä jonkin verran enemmän kuin noista mopon moottoreista (paitsi Raisun ja PV50 solkkusuitsan moottoreista, niitä mä oon joskus pentuna viritellyt) ;D
Clio III R.S. 200 '10 + Laguna II 2.0T GT '06
Ex: Lag I 2.0 '97, Lag II 2.0T '03, Clio II 1.4 '02, Clio III 1.6 '06