Clio 1.2 16V etanolikonversio

Projekti: Muutetaan Clio 1.2 16V käyttämään etanolia adapterin kanssa.

Homma alkoi muutama viikko sitten tutustumalla alan tarjontaan. Muutossarjoja on tarjolla paljonkin, jotkut valmiita plug-and-play -sarjoja, jotkut työläämpiä piirilevyinä myytäviä laitteita. Parhailta vaihtoehdoilta vaikuttivat ruotsalaiset Flexitune ja Etanoldax. Näistä vaihtoehdoista päädyin Etanoldaxiin. Perusideana kaikissa on ECUn signaalin kaappaaminen suuttimelta ja sen palauttaminen suuttimelle n. 30% pidennettynä. Suuttimen aukioloaika siis pitenee ja seos saadaan riittävän rikkaalle bensan 14,7 : 1 -> etanolille sopiva 9,8:1. Tarkasta seossäädöstä huolehtii edelleen ECU lambda-arvojen perusteella. Etanoldaxin valintaperusteena on monipuolisuus. Sitä voi konfiguroida jonkin verran, siinä on kaksi katkaisijalla valittavaa ohjelmaa ja kolme tapaa toteuttaa kylmäkäynnistysohjelma. Etanolinkestävistä materiaaleista viis, kyllä se kestää tai jos ei kestä niin hajoaa. Etanoli kuitenkin rikkoo autoja pääsääntöisesti vain Suomessa. Ruotsissa ja monissa muissa maissa tällaisia ongelmia harvemmin on.

http://www.flexitune.se/
http://www.etanoldax.se/

Ruotsalaiset sarjat eivät ole sieltä halvimmasta päästä. Flexitunea saa myös koteloituna ja kaapeloituna versiona, Etanoldax myydään pelkkänä piirilevynä, koteloitu versio on kuulemma tulossa. Etanoldax maksoi rahteineen 194,50€. Asiointi sähköpostitse oli helppoa ja palvelu ystävällistä ja englanniksi. Etanoldaxin ohjekirja on saatavana pelkästään ruotsiksi. Minun onnekseni minä olen niitä omituisia suomalaisia jotka osaavat ruotsia ihan kelvollisesti vaikka en kaksikielinen olekaan, en edes kaksikieliseltä alueelta kotoisin.

Kuvassa kaapelointi näyttää yllättävän yksinkertaiselta mutta kun siitä alkaa suunnitella johtosarjaa, päästään yllättävän pitkään osaluetteloon. Päätin suunnitella kaapeloinnin siten, että auton alkuperäinen johtosarja jätetään mahdollisimman koskemattomaksi, jos homma alkaa jostain syystä kaduttaa. Tilasin siis liittimet, joilla saan ruiskutussuuttimmien signaalin siepattua välistä etanoliboxille ja siitä takaisin suuttimille.

Suuttimien liittimet ovat mallia jotka tunnetaan monella nimellä, ainakin Bosch EV1, Bosch Jetronic ja virallisin lienee Tyco/AMP Junior Power Timer eli JPT. Urosliitin on sama kuin suuttimessa, eli sitä käytetään signaalin kaappaamiseksi boxille ja boxilta tuleva naaras kytketään suuttimeen. Etanoldaxiin piuhat kytketään juottamalla, minä teen kuitenkin koteloon myös liittimet väliin siltä varalta että se pitää saada äkkiä pois käytöstä esimerkiksi vikatilanteen seurauksena. Boxin päähän tuleviksi liittimiksi valitisin AMP SuperSealit joita saa tarvittaessa vaikka Motonetista mutta halvemmallakin löytyy.

Liittimet ja kotelon sekä kasan sekalaisia tarvikkeita tilasin Vaasan Elektroniikkakeskuksesta, poikkeuksena urospuolisen JPT:n pinnit jotka tilasin Finjector.comista. Tämä siksi, että Vekoyn valikoimassa ei ollut 1,5mm piuhalle tarkoitettuja pinnejä. Suunnittelu meni vähän hifityksen puolelle joten hintaakin sitten tuli satasen verran.

Etanoldax saapui eilen ja tähän mennessä olen saanut piirilevyn soviteltua koteloon. Tänään pitää etsiä konepellin alta sopiva paikka kotelolle ja kun se on selvillä, selviää myös se, mihin kohtaan koteloa liittimet kannattaa asentaa. Päivitellään sitten kun homma jatkuu.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Mielenkiintoista. Laita ihmeessä lisää juttua ja paljo kuvia homman edetessä. Ja tietysti sitte käyttökokemuksia kun homma on siinä pisteessä.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Hienoa! Seuraan projektiasi mielenkiinnolla.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Eipä paljon edennyt tänään. Muilta hommilta ehdin tämän projektin kimppuun sen verran että löysin kotelolle paikan ja jyrsittyä koteloon kolot kahdelle liittimelle joihin suuttimien johtosarja kytketään. Boxille sopiva paikka löytyi akun edestä. Kuviakaan ei jaksanut ottaa. Jatkunee huomenna...

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

1,6 Meganessa piti irrottaa imusarjan yläosa ennenkuin pääsi käsiksi suuttimmien liittimiin. Lisäksi boksilta tulevat piuhat ja liittimet jäivän hieman epäilyttävän näköiseksi hässäkäksi imusarjan alle, mutta toimivalta tämäkin asennus kuitenkin on vaikuttanut. Onko pikkukoneessa rakenne tältä osin samanlainen? Lisäksi kiinnostaisi tuo sinun toinenkin kulkine, onko tehdasrakenteinen vai konversion läpikäynyt yksilö? Välillä tuntuu, että kaikkien lapsiperheen roinien kanssa ei tekisi lisätila pahaa ja naapurin autokaupassa näytti olleen ihan siistin oloinen -03 Voyager... ;D

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Tässäkin on imusarja tiellä. En ole vielä varma pitääkö minun irroittaa se, vai olenko niin fakiiri että saan käden tai jonkin sopivan instrumentin mahtumaan väliin. Tämä on yksi syy siihen että teen suuttimien johtosarjan boxin päähän liittimillä enkä suoraan juottamalla. Jos tulee ongelma, voin vaihtaa boxin tilalle sopivan tähän käyttöön tehdyn ohituspiuhan. Siistiin pyritään, saa nähdä kuinka äijän käy. Ainakin sitä on mietitty kovasti etukäteen. Projekti ei ole edennyt tänään, ainakaan vielä.

Dodge on tehdastekoinen flexifuel. Olen juottanut sille E85:ttä kohta kolme vuotta. Siinä ei taida olla vakioon mitään muuta eroa kuin softa, tätä selvittelivät Chrysler Clubin innokkaat taannoin. Pohjois-Amerikan markkinoille tarkoitetut Voyagerin sukuiset autot vuosilta 1998-2005 3.3l V6-koneella ovat miltei poikkeuksetta flexifueleita. Niitä on uitettu Suomeen yllättävän paljon muuttoautoina. Euro-softa ei toimi ihan aukottomasti E85:llä mutta onnistuneitakin kokeiluja on ollut. Ruotsalaiset ovat tietysti tämänkin kokeilleet ja testidata löytyy sikäläisiltä etanoliuskovaisten foorumeilta. Voyagereita saa ainakin halvalla. Minun yksilöni on jopa toiminut melko hyvin. Kannattaa kuitenkin tutustua aiheeseen tarkasti ennen kuin siihen leikkiin lähtee.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Brasiliassa Clio II mallia löytyy 100% etanoliversiona, moottori on periaatteessa sama D4F mutta on pienennetty kuutiotilavuudeltaan 999cc kokoiseksi jolloin moottorin mallimerkinnäksi on tullut D4D.
D4D moottorin puristussuhde on 10:01 ja teho 77hv (D4F 1.2 75hp), joten etanolimoottori vaikka on 200cc pienempi niin on 2hp tehokkaampi.
Itse olen etsisellyt "brassipurkaamoilta" kyseistä Clio II 1.0 16v ECU:a jotta saisi sen ohjelman otettua talteen rstuner ohjelmointiboxilla...
Eli periaatteessa Clio II löytyy etanolin kestävät vermaat jos saisi varaosat Brasilianmallin varaosanumeroilla.
EDIT Niin Sanderoakin on myyty samaisella D4D koneella varustettuna.. http://www.carfolio.com/specifications/models/car/?car=164120
D4D - D4F manual http://e-bookmanual.com/sample/Sample%20Engine%20Manual%20Savvy.pdf

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Aika palata asiaan. Viikonloppuna ei juuri omien projektien kimppuun ehtinyt, poislukien Clion yllättäen kuolleiden lasinpyyhkijöiden elvytys ja renkaanvaihto. Etanoliboxi sai odottaa mutta eilen ja tänään alkoi syntyä.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy Etanoldax -piirikortti asennettuna koteloon. Kotelo on tyypiltään G396 ja valmistaja lienee Velleman. IP65 ja uskomattoman kallis. Valitsin sen lähinnä sen takia että Etanoldaxin valmistajalla on weppisivuillaan sama kotelo. Vakiopaikoissa olevat kiinnityskohdat eivät luonnollisestikaan sovi piirikorttiin. Yleisesti ottaen sopivan kotelon löytäminen oli aika työn takana. Joku hurja oli koonnut Etanoldaxin CD-ROM -aseman koteloon... Piirikortin kiinnittämistä varten tein koteloon neljä pientä reikää, niihin ruuvit ja pino muttereita korottamaan kortti sopivasti irti kotelosta. Alle pahviprikat, päälle peltiprikat ja muttereilla kiinni.

Kun olin sovittanut kortin koteloon, tein liittimet. Porasin ja jyrsin dremelillä sopivan kokoiset kolot joihin liittimet juuri ja juuri mahtuvat. AMP SuperSealin asennusohjeet googletin. Kun olin saanut liittimet valmiiksi, juotin piuhojen toiset päät piirilevyyn ja liimasin liittimien rungot kiinni koteloon kuumaliimalla, toivottavasti vesitiiviisti. Kuvassa maadoituspiuhat ovat vielä tekemättä. Teen niille läpivienneiksi yksinkertaisesti eristämättömät ruuvit ja apicot. Ja ruuvinreikään silikonia tai ehkä O-renkaat prikkojen alle. Katsotaan mikä tuntuu parhaalta kun ollaan siinä vaiheessa. Etanoldaxin manuaalissa painotettiin varsinkin ruiskusuuttimien maadoitusten tärkeyttä joten laitoin 4 x 2,5mm maapiuhat. Taisi tulla liioiteltua aika pahasti.

Kolmannessa kuvassa kotelo on kiinni ja liittimet näkyvissä. Ylimääräisin reikiin tulee siis maadoitukset. Virransyötön tein toisella tavalla, laitoin siihen 2,5mm piuhan ja vesitiiviin läpivientiholkin. 2,5mm piuhalle ei ole ihan yhtä helppoa löytää liittimiä, apico ja kasa kutistemuovia saa kelvata. Kotelon sisälle tulee luultavasti vielä sulakkeenpidin. Elektroniikka vie vain 150mA virtaa mutta tästä virransyötöstä annetaan sähköä myös signaalin sisääntulon tehovastuksille ja sitä myöden ECUlle valheellinen viesti että suuttimet ovat ok ja ECUn hallinnassa. Alkuperäinen suuttimille mennyt plussa menee jatkossakin suuttimille. Plussa on jatkuva ja ECU tai muutoksen jälkeen etanoliboxi sulkee maata ruiskutuspulssin pituuden mukaan. Sopivaa sulakekokoa saa ehdottaa.

Jos suuttimien vastus on alle 6ohm, pitää boksin ulostulon ja suuttimien väliin asentaa tehovastukset. Googlen mukaan Clion suuttimien vastus on 14,3ohm mutta pitäähän se vielä mitata kun pääsen konepellin alle. Jos vastukset tarvitaan, ne kannattaa asentaa tässä vaiheessa kotelon sisään.

Seuraavaksi ohjelmassa on maadoituspiuhojen asennus, sen jälkeen teen johtosarjan hallintalaitteille ja yritän saada kiskottua sen kojelautaan. Kojelautaan asennan 4-asentoisen kierrettävän katkaisijan jolla valitaan käytössä oleva ohjelma. Etanoldaxissa on kaksi eri ohjelmaa joihin voi määritellä haluamansa ruiskutusajan lisäyksen. Oletuksena ne ovat +31% pelkän E85:n käyttöä varten ja +15% seostankkaukselle. Muut asennot ovat ohitus jolloin mennään bensa-ECU:n ohjeiden mukaan ja asetusten muokkaustila. Viimeisin ei ole ehkä kätevimmillään kojelaudassa mutta koska se tehdään samoilla napeilla kuin ohjelmanvalinta, ei parempiakaan vaihtoehtoja ole. Muuta ohjaamoon asennettavaa ovat manuaaliryypyn katkaisija sekä varoitusvalot ryypylle ja suuttimien jatkuvalle aukiololle. Kun suuttimien valo syttyy, tietää kuski että suuttimien kapasiteetti on tullut vastaan ja seos alkaa karata laihalle. Pitää siis keventää kaasua. Tämä on yksi Etanoldaxin hienoista ominaisuuksista jotka Ukrainaliasista boxeista puuttuvat. Lisäksi olisi mahdollista asentaa lambda-jännitteen monitorointi ja sille laihan seoksen merkkivalo. Jätin sen kuitenkin tässä vaiheessa tekemättä koska en halua koskea lambdan johtoihin. Ehkä teen sen joskus joten vedän ohjaamoon sillekin piuhan.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Kylläpä esität pätevän oloista teknistä pohdintaa. Itseltä jäisi tämän tasoinen sähkötekninen näppäily tekemättä. Olet varmaan ihan oikeassa tuossa, että järjestelmäsi valmiina on selvästi esim. bioadapteria pätevämpi. Kuuluuko Etanoldaxin vakiovarustukseen kylmäkäynnistysrikastuksen säätö vallitsevan lämpötilan mukaan? Omien kokemusten mukaan tämän puuttuminen on bioadapterin suurin puute, sopivan kylmäkäynnistysmenettelyn löytäminen vaatii hienoista estimointia mm. lohkolämmityksen, ulkolämpötilan ja auton edellisen käyttöhetken suhteen. Vielä se, että oma valinta kohdistui bioadapteriin myös siitä syystä, että sen luvattiin osaavan käsitellä suutinten eri napaisuuksia ja liittimet olivat valmiiksi kiinnitetyt, jolloin asennus ei vaatinut mitään mittauksia, juotteluita ym. ja tosiaan onnistui varsin helposti.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Etanoldaxissa on liuta erilaisia kylmäkäynnistysohjelmia. Kaikkien rikastusprosentti on määriteltävissä, ainakin johonkin rajaan asti. Vaihtoehdot ovat:

Manuaaliryyppy katkaisijalla. Kuski voi milloin tahansa lisätä ennakkoon määritellyt prosentit ruiskutukseen.
Ajastin: Tämä ei edellytä mitään piuhoja ja lienee samanlainen idealtaan kuin bioadapterissa. Määriteltäviä parametrejä ovat rikastuprosentti ja käytetty aika.
Manuaaliryyppy ajastimella: Ryyppy laitetaan päälle katkaisijasta ja pysyy määriteltävä ajan päällä
Lämpöanturi: Noniin, tulihan se sieltä. Täysautomaattinen, mutta sopivan konfiguraation aikaansaanti voi olla isonkin hakemisen takana, ainakin siihen menee monta sivua manuaalia. Anturi kiinnitetään jonkin sopivan vesiletkun kylkeen. Luulisin että koneelta lämmityslaitteelle menevä letku on paras vaihtoehto.

Minun projektiini asennetaan laitteet sekä manuaalille ja lämpöanturille. Kokemus saa sitten opettaa sen, kumpaa käytetään.

Projektissa on tällä hetkellä meneillään kojelautaan menevän johtosarjan valmistus, mutta ulkona oleva sää masentaa ja hidastaa projektia. Minulla ei ole tallia enkä jaksa askarrella tämän kanssa kovin kylmässä. Johtosarjallakaan ei siis ole tämän päivän kiire kun ei sitä tänään laiteta kuitenkaan paikalleen. Mutta elän toivossa että saisin Dodgeen kesärenkaat alle.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Hmm... Itse olen pähkäillyt sitä, että kun tuosta 1.2 16V -koneesta on olemassa ihan oikea tehtaaan RE85-versiokin, mitä eroja siinä on arvatenkin suuttimien ja ECU:n softan lisäksi tuohon emännän Twingon koneeseen. Ajatuksia..? ???

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Ekille en osaa kommentoida mitään, valitettavasti.

Sen sijaan: Parkkipaikalla tapahtui tänä yönä. Kuviakin otin mutta tänään en viitsi niitä latailla.

Projekti on edennyt pikkuhiljaa suunnittelun parissa ja tänä iltana sattui olemaan tarpeeksi kiva ilma ja tarpeeksi aikaa, että päädyin tekemään jotain todellistakin tämän homman kanssa. Aiemmin olen tuulilasinpyyhinremontin yhteydessä tutkinut mahdollisuuksia vetää kojelautaan tulevat piuhat ja tulin siihen tulokseen että uuden reiän tekeminen rintapeltiin lienee helpoin vaihtoehto. Irroitin kojelaudan yläosan ja purin muovit, pyyhkijät ja lasinpesunestesäiliön konehuoneen puolelta. Sopiva reiän paikka löytyi aina yhtä luotettavalla arvaustekniikalla ja sitten vaan jyräyttämään ensin 4mm, sitten 10mm ja lopuksi hiomakiveä pellistä läpi. Ongelmana oli tarpeeksi ison poranterän puute mutta koska oikea kartion mallinen ohutlevyporanterä maksaa kymppejä, päätin pärjätä alkeellisemmalla kalustolla vaikka työtunteja menisikin.

Ostin Partcosta ihan oikean ruuvaamalla tiiviistyvän läpivientiholkin ja se tarvitsi kohtuullisen ison reiän, olisiko ollut luokkaa 14mm. Suurin ongelma läpiviennin kiinnityksessä oli kuitenkin kojelaudan puolelle tulevan vastamutterin kiinnitys. Sisäpuolella kun oli kohtuullisen paksu äänieristys joten mutterin saaminen paikalleen ja kiinni vaati muutaman ylimääräisen nivelen käteen. Tuli ihan mieleen ne kerrat kun olen joskus taannoin askarrellut lentokoneiden kimpussa. Pyyhkijäkaukalosta varsinaisen konehuoneen puolelle tein myös uuden reiän ja siihen laitoin tavallisen läpivientikumin. Huomenna, jos emäntä suo, saattavat ohjaamoon tulevat johdot ja komponentit päätyä lopullisille paikoilleen. Ohjelmanvalintakatkaisijan laitoin paikoilleen siihen, missä hienommin varustellussa Cliossa olisi vakionopeudensäätimen katkasija. Ja siihen viereen tulee huomenna ryyppykatkaisija, tietysti vedettävää mallia että käsiryyppyyn tottunut pärjää.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Homma eteni tänäänkin, kojelaudan komponentit ja johtosarja ovat viimeistelyä vaille paikallaan. Homma meni melko suunnitellusti, ryypyn vetkokatkaisija ja ohjelmanvalinnan kierrettävä katkaisija ovat lopullisessa sijainnissaan, LEDitkin ovat paikallaan ohjauspylvään päällä mutta roikkuvat toistaiseksi johtojensa varassa kun romukasoista ei löytynyt sopivaa koteloa
niille. Johtosarja löysi sopivan reitin akun eteen. Kojelaudan maadoituksille löytyi sopivan näköinen maapiuhalla varustettu ruuvinkanta. Tekemättä on vielä sarjan toiseen päähän tuleva SuperSeal -liitin. Mutta sitä varten pitää googletella taas vähän ohjeita. Ja luutavasti teen sen myöhemmin, harjoittelen ensi niillä SuperSealeilla jotka voin tehdä työpöydän ääressä eikä konepellin alla.

Tappioitakin tuli, yksi katkaisijapaneelin kiinnitysklipsi murtui. Koska tämä ei ole mikään kauneuskilpailu, kötöstän siihen jonkun ruuvikiinnityksen kunhan ehdin. Ja nyt kun olen saanut kojelaudan takaisin paikoilleen, uskallan mainostaa että se on todella helppo irroittaa ja kiinnittää jos sellaista tarvetta sattuu tulemaan.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Taas edistyy, vähän kerrallaan ja arvatkaapa vaan tuliko kamera mukaan. Toivottavasti muistan ottaa edes joskus kuvia valmiista lopputuloksesta.

Konttorin puoli viimeisteltiin, LEDit kiinnitettiin sopivaan muovikoteloon joka oli joskus edellisessä elämässään ollut töpselin suojus jostain kiinalaisesta seinälaturista. Repsottavan katkaisijapaneelin fiksasin sopivalla ruuvilla ja kiinnitin nupin ohjelmanvalintakatkaisijaan.

Sen lisäksi tänään on valmistunut jonkin verran ruiskutussuutinten johtosarjaa ja hankalalta vaikuttanut virran saanti oikeasta paikasta ratkesi, ainakin luultavasti. Yritin etsiä mahdollisista ja mahdottomista lähteistä tietoa siitä, mikä rele on mikäkin ja tuntuu että kahta samanlaisella releboksilla varustettua Clioa ei maailmasta löydy tai ainakaan niitä ei saa kuvattua. Luulen löytäneeni ECUa syöttävän releen mutta koska halusin pitää auton oman johtosarjan mahdollisuuksien mukaan koskemattomana, meni jokunen ilta miettiessä, mistä ryöstäisin virtaa Etanoldaxille. Tänään sitten keksin äärimmäisen yksinkertaisen ratkaisun joka toivottavasti toimii. Asennettuna se on vähän kötöstyksen näköinen ja vaatinee vielä parantelua. Tein releelle oman johtosarjan, nostin sen kymmenen sentin päähän kannastaan ja apicoilla ja piuhoilla kiinni. Ja ECU:n syöttöön tein haaroituksen johon saan nyt sitten kytkeä kaikenlaista kivaa. Aika näyttää, kuinka tukeva tällainen asennus on.

Jotenkin alkaa tulla sellainen olo, että seuraavaan etanolimodiin valitsen jonkun helpommin asennettavan sarjan. Mutta toisaalta, tässä on ryypyn on-off katkaisija ja kaikkea muuta kivaa.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Totensinpa taas kameraa purkaessani että silloin kun on ollut todellinen tekemisen meininki, ei kameraa ole viitsitty kaivaa esiin. Näin ollen, konttorin puolelle menevästä johtosarjasta ei tallennettu paljoakaan asennusdokumentaatiota. Yksi kelpo otos sentään löytyi ja se esittää tuliseinän läpivientiä alkuperäisen johtosarjan vieressä. Nykyään melko piilossa lasinpesunestesäiliön takana. Toinen kuva on tunnin vanha ja se taas esittää ruiskutussuutinten johtosarjaa puolivalmiina. Tämän jälkeen se olisi tarkoitus sovittaa paikalleen ja kutistaa kutistemuovit (siniset). Se tuskin päätyy vielä huomenna paikalleen, mutta ainakin voin mitoittaa sen ja asentaa toiseen päähän tulevat SuperSeal -liittimet. Maadoituspiuhat ovat myös huomisen agendalla.

Päätin jättää ECUn releen toistaiseksi kötöstettynä paikalleen koska se toimi täältä Motonettiin ja takaisin. Katsotaan jaksanko tehdä koskaan sille mitään virallisempaa jos se noinkin toimii. Releelle saisi tietysti kannan mutta mistä saisi releen kantaan sopivan 5-piuhaisen jatkojohtoliittimen? Ilman sellaista kiinteämmästä asennuksesta ei ole mitään iloa. Tutkitaan, ehkä joku muukin on ajatellut että sellaiselle voisi olla tarvetta.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Nyt alkaa olla projekti hyvässä vaiheessa. Kaikki paitsi lämpöanturi on asennettu. Eli jos tankkaamisen tarvetta olisi nyt, tankkaisin E85:ttä. Teen kuitenkin tankkiin ensin vähän tilaa, siellä on vielä puolen viikon tarpeet 95E10:ä. Pieniä asennusparannuksia ja kuvaamista jäi vielä tehtäväksi mutta odotetaan siihen hommaan hiukan kauniinmpaa päivää.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

En sitten kuitenkaan malttanut olla kokeilematta ja tankkasin 22l RE85:ttä tankissa olleen 95E10:n päälle. Kulutksesta ei tietenkään ole vielä mitään aavistusta. Ruiskutusajan pidennys on tällä hetkellä + 15%, tällä seoksella ja asetuksella Short term fuel trim pyörii +15 - 30%:n nurkilla ja long term fule trim -20% tasolla eli olisiko tuo sitten suurinpiirtein nollatasolla.

Osasin olettaa että alakierroksille tulisi lisää vääntöä mutta mitään näin dramaattista en osannut olettaa. Persdynolla mitattuna alaväännön kasvu on ihan uskomaton. Kone lähtee vetämään nöyrästi ihan dieselmäisillä kierroksilla. Se tuntuu ihan siltä kuin iskutilavuutta olisi tullut pari desiä lisää ja nimenomaan iskunpituutena. Jännityksellä odotan mitä käy kun tankkiin pyörimään jääneet loput bensat poistuvat pakoputken kautta ja kyytiin mahtuu enemmän etanolia.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Lukeeko etanoldax cliossai auton alkuperäistä lambdaa, ryöstitkö johdon suoraan ecun pinniltä vai miten oli toteutettu? Minua kiinnostaisi rakentaa meidän toiseen autoon vastaava boksi, clio 2 2003 1.6-16v. Tulee vaan lähinnä se mieleen kun puoliso ajaa 2000-5000km vuoteen että tolla ajomäärällä säästö ole kuitenkaan niin merkittävä.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

Etanoliboxeista ainoa tietämäni lambdaa oikeasti käyttävä on Unkarilainen e85power joka lukee myös kaasuläpän asennontunnistinta. E85power myös huijaa ECUa vähän pahemmin antamalla sille kaunisteltuja lambda-arvoja. Kuullostaa jo vähän haasteellisemmalta viritykseltä. Perusteluna tähän on tasakaasulla käytettävä säästöseos joka on laihempi kuin lambda = 1 ja tehomoodi joka aktivoituu kun TPS>90%. Tuota boksia käytettäessä lienee jo mahdollista pompata päästömittauksessa jos pakoputkesta mitattu lambda-arvo ei olekaan sitä mitä ECU luuli. Unkarissa sillä tuskin on merkitystä.

Etanoldax ei välitä lambdasta, siihen saa kyllä kytkettyä lambdan johdon monitorintia ja laihan seoksen merkkivaloa varten mutta minä jätin sen toistaiseksi tekemättä. Kuten ennen modifikaatiotakin, lambdaa lukee ECU joka säätää seosta lambda-arvojen perusteella. Seoksen kannalta on merkityksetöntä, lisätäänkö ECUn signaaliin myöhemmin pituutta lisää kunhan lopputulos antaa lambda-arvon 1, sehän se totuus on siitä, mitä pakoputkeen päätyi ja miten se paloi. Kun seos heittää, ECU korjaa. Periaattessa, jos lambdakorjauksen raja-arvot riittävät, E85 toimisi ihan hyvin ilman modifikaatiotakin. Ja toimiikin tiettyyn rajaan asti. Jotkut autot ryytyvät kun tankissa on 20% etanolia, jotkut taas kestävät sen 85% eivätkä huomaa mitään outoa.

Tuossa tehdastekoisessa Flexifuel-Dodgessa ei ole mitään polttoainetunnistinta. Sen ECU (tai Chrysleriksi PCM) säätää polttoaineparametrit lambdakorjauksen määrän perusteella. Tästä syystä siinä pitää olla 1/4 -tankki jäljellä vanhaa polttoainetta silloin kun tehdään polttoaineenvaihto äärimmäisyydestä toiseen.

Vs: Clio 1.2 16V etanolikonversio

mmakine sanoi:

Etanoldaxin ohjekirja on saatavana pelkästään ruotsiksi. Minun onnekseni minä olen niitä omituisia suomalaisia jotka osaavat ruotsia ihan kelvollisesti vaikka en kaksikielinen olekaan, en edes kaksikieliseltä alueelta kotoisin.

Klikkaa laajentaaksesi..

Etanoldaxin käyttöohje on kohta saatavana suomeksi. Tein siitä suomenkielisen version jonka pitäisi olla ladattavana valmistajan sivuilla muutaman päivän kuluessa.

250km takana seoksella 22l E85 ja loput n. 50l tankista 95E10. Olen palannut vasta kerran kotiin hinausauton kyydissä. Tietysti kiireesti repimään etanolipalikoita irti ja mittaamassa ECUn toimintaa. Kunnes sitten istuin alas miettimään hetkeksi ja tajusin että kaikki oireet viittaavat pätkivään kampiakselin asennontunnistimeen ja sillähän ei ole tasan mitään tekemistä polttoaineen tai ruiskutussuutinten piuhoituksen kanssa. Jäähdyttyään se sitten toimi, putsasin liittimen ja toivon että en törmää tähän ongelmaan taas hetkeen. Piti sitä käydä sitten koeajolla, tietysti Etanoldax asennettuna ja toimi edelleenkin. Ja E85:ttä tankkaan seuraavaksikin.

Tuo 22l + 28l seos lähti käyntiin myös pelkällä bensa-eculla. En kyllä kokeillut ajaa. Luultavasti olisi toiminut yhtä hyvin kuin modattukin. Tämä häiriö osoitti myös sen, että boksin päässä olevat liittimet ja boksin tarvittaessa korvaava ohituspiuha olivat hyvä idea. Ei olisi ollut kivaa repiä imusarjaa irti että pääsee testaamaan bensa-eculla. Jos huomenna on kiva ilma, menen parkkipaikalle kameran kanssa ja kuvittelen osaavani kuvata.