Kirjoittaja Aihe: Renault Clio 1.4 RN vm. -97  (Luettu 70214 kertaa)

arson

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 599
  • Clio 1.4i RN -97
    • Sähköposti
Vs: Renault Clio 1.4 RN vm. -97
« Vastaus #135 : Elokuu 04, 2016, 18:30:50 »
Noniin. Clio on taas katsastettu ilman huomautuksia. Tallipaikan vuoksi pystyin myös pitämään välivuoden ruostekorjailuista. Tosin eipä ajoakaan ole paljoa tullut. Kuitenkin riittävästi kypsyttämään etupyörien laakerit. Onneksi menivät takuuseen. Vaihdatin myös jakopään hammashihnasarjan ja vesipumpun uuteen. Matka jatkuu ja mittarissa on 155tkm.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 06, 2016, 01:35:21 kirjoittanut arson »

arson

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 599
  • Clio 1.4i RN -97
    • Sähköposti
Vs: Renault Clio 1.4 RN vm. -97
« Vastaus #136 : Lokakuu 13, 2016, 23:23:23 »
Matka jatkuu ja sen kunniaksi on aika päivittää tännekkin Clion tilannetta. Nykyinen työmatka on varsin lyhyt, joten kilometrejä ei oikein kerry. Nyt niitä on mittarissa 157 tuhatta. Edellinen öljynvaihto tehtiin 148tkm kohdalla vuosi sitten, joten moottorin oli tällä päivämäärällä aiheellista saada uudet Teboil Gold S-öljyt ja Boschin suodatin. Seuraava varsinainen huolto on nimittäin vasta 165tkm kohdalla ja tällä tahdilla siihen menee tovi. Samalla kertaa Clio sai uudet jarrulevyt (Lpr) ja palat (Bosch). Syy tähän oli minimirajoille kuluneet levyt, joista toinen oli kevyesti kiero. Olin varannut myös liukutappien suojakumit, mutta vanhat olivat vielä oikein hyvässä kunnossa.  Samaa ei voi sanoa jarrukilvistä, mutta niitä en tällä aikataululla ehtinyt mistään haalimaan. Jarrunesteet vaihdettiin myös uusiin ja vaihteiston öljymäärä tarkistettiin, sillä vaihtajan läpivienti hikoilee.

Aikaisemmin tällä viikolla minulla oli mahdollisuus lainata märkäimuria ja Clion penkeistä irtosikin pesuveden värin perusteella suuri määrä likaa. Mitään varsinaisia tahroja penkeissä ei ollut, mutta synkkää tuo pesuvesi oli siitä huolimatta. Märkäimurointi oli uusi kokemus ja kyllähän sillä harmaa (ja kuskin penkistä varsin virttynyt joskaan ei vielä puhkikulunut) osaplyyshisisusta sai kirkkaaman värin. Kannattaa kokeilla tuollaista laitetta jos tilaisuus osuu kohdalle.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 13, 2016, 23:46:46 kirjoittanut arson »

arson

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 599
  • Clio 1.4i RN -97
    • Sähköposti
Vs: Renault Clio 1.4 RN vm. -97
« Vastaus #137 : Maaliskuu 26, 2017, 22:54:19 »
Renault Clio ja Paluu kemikaaliplaneetalle

Matkamittariin pyörähtäessä 162tkm pääkaupunkiseudun lähinnä suolan kylvämisestä muodostuva tienpito rupesi saavuttamaan nopeita voittoja galvaanisessa taistelussa Clion pelleistä. Tämä ei edes ole mikään vitsi, sillä täällä aura-autot tuntuvat kulkevan aina aurat ilmassa ja suolaus päällä, oli lunta sitten paljon tai ei lainkaan. Tätä kirotessa oli hyvä taas pyhittää pitkä viikonloppu ruostekorjauksille ja käydä laina-autolla töissä perjantaina.

Kaava oli entuudestaan tuttu: hionta, ruosteenpysäytysaineella (fosforihappo yms.) puhtaaksihiotun pellin käsittely, pohjamaalaus ja massa. Joissain kohdin jätin massan pois ja laitoin mustaa vasaralakkaa pintakerrokseksi (ovien alapinnat). Toisissa kohdissa puolestaan sudin vielä massaa vasaralakan päälle (kynnyskotelot).

Järkeilin reseptiin pieniä muutoksia aikaisempiin kertoihin verrattuna:
-Pohjamaalina en käyttänyt sinkkipohjamaalia, sillä epäilen maalin sisältämän uhrimetallin toimivan "muunnetun" ruosteen kanssa. En ole aivan varma tämän fosforihapon ja rautaoksidin reaktion lopputuotteen sähkönjohtavuudesta. Se on kuitenkin varsin tärkeä ominaisuus sinkin kanssa pelattaessa (?). Happihan siitä oksidista on käsittääkseni tarkoitus irroittaa. Käytin Mastonin "happopohjamaalia". Happopohjamaali on tuotenimenä jokseenkin tarunhohtoinen, mutta en tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa. Vaikka se ei rellun helmoja haponkestäväksi rosteriksi muuttaisikaan, niin ajattelin että tuotenimikkeelle kannattaa antaa mahdollisuus.
-Puhdistin "muunnetut" ruosteet tälläkertaa asetonilla spriin sijaan.
-Ruiskutin letkun avulla Dinitrolin tekemää kotelosuojaainetta kaikista vedenpoistoreijistä koteloihin sisään. Lisäksi ruiskuttelin samaa tavaraa kohtiin, joissa on hyvin pienimuotoista pintaruostetta. Tällaiset kohdat olivat suolalietesuihkujen katveessa, joten ohut vahamainen kotelosuoja saattaa menestyä tehtävässään ja imeytyä ruosteeseen.
-Käsittelin myös vararenkaan vanteen ruosteenpysäytysaineella ja se on taas musta. Vanteen kunto on muuten jo niin heikko, että laitatutin ja taannoin vararenkaaseen sisäkumin siltä varalta että vanne rupeaa vuotamaan.

Tämä urakka tuo ikävästi toden tuntua siihen toiseen keskusteluun, jossa ihmeteltiin ykköskoppaisten Cliojen katoamista katukuvasta. Onneksi omassa yksilössä massaraja on vielä lähempänä helmaa kuin ovenkahvaa. Tilanne on silti huononemaan päin. Ottaa päähän tehdä sekundaa tietoisesti ja hyväksyä se tosiasia, että keväällä 2018 olen todennäköisesti taas selälläni betonilattialla taistelemassa suolaosaston sotilaita vastaan. Sitä ennen Clio saattaa kuitenkin joutua peltisepän kouriin, sillä oikeanpuoleisen pitkittäisen takapalkin ja hiekkapellin liitos vaikutti varsin happamalta. Siitä puuttui myös pala. Samalla houkuttaisi vaan kylmästi vaihdattaa kynnyskotelot, sillä vuosia jatkunut paikkailu saisi hiljalleen luvan riittää. Toinen auton alla kännykän näytöltä ihastelemani vaihtoehto olisi uusi Swift 4x4. Sen saisi saman värisenäkin :'(. Pitää ottaa iloisempia kuvia Cliosta jahka saan hiljattain uudelleen kiillottamani kesä-alut alle.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 26, 2017, 22:57:49 kirjoittanut arson »

arson

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 599
  • Clio 1.4i RN -97
    • Sähköposti
Vs: Renault Clio 1.4 RN vm. -97
« Vastaus #138 : Toukokuu 04, 2017, 23:41:27 »
No nyt on vuoro niiden iloisempien kuvien. Kunnollista kameraa ei ollut matkassa, joten kännykkäsotku riittäköön tältäerää.

Cliolle tehtiin tällä päivämäärällä 165tkm huolto. Kyseessä oli "pieni" huolto, mutta edellisestä huollosta oli kulunut jo 2 vuotta. Toki välissä vaihdettiin etujarrujen osat, öljyt 1v kohdalla, jakopää+vesipumppu ja totuttuun tapaan etupyörien laakerit. Kuitenkin pitkästä huoltovälistä johtuen päätin vaihtaa vielä sytytystulpat (NGK) ja ilmansuodattimen (Wix).

Määräaikaishuollon ja omien kuriositeettieni lisäksi Clioon tehtiin joukko muita korjauksia. Ensinnäkin käsijarru oli vuoden päivät noussut todella ylös. Se säädettiin ja samalla myös jarrupoljin koki jonkinsorttisen renesanssin. En nyt muista jarrurumpujen sisuskaluja niin hyvin, että osaisin lonkalta sanoa mistä tämä johtuu, mutta hyvä niin. Jarrunesteen pinta ei noussut säiliössä, mutta polkimen liikerata lyheni merkittävästi. Etujarrurempan yhteydessä nesteet vaihdettiin ja järjestelmä ilmattiin. Ohjaustehostimen hihna vaihdettiin myös lisätyönä, mutta vinkuna vaikuttaa kuuluvan laturin kiilahihnasta. Myös vaihteistoöljyn määrä tarkistettiin.

Edellisen päivitykseni jälkeen todistin, että Clio on myös kelvollinen reissaamiseen. Kävin sillä pääsiäisreissulla Rukalla Helsingistä, eikä yhdeltä istumalta per suunta suoritetut siirtymät tuntuneet vaikuttavan auton tekniikkaan mitenkään. Bensaa kului 5,75l-6/100km ja öljyä ei lainkaan. Mikä tärkeintä vaihteiston öljyt eivät pitkäkestoisen rasituksen lämmöstä notkistuneet niin paljoa, että ne olisivat pyrkineet ulos vaihteistosta. Ohessa kuvat Suomussalmelta ja tältä illalta.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 04, 2017, 23:45:49 kirjoittanut arson »

arson

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 599
  • Clio 1.4i RN -97
    • Sähköposti
Vs: Renault Clio 1.4 RN vm. -97
« Vastaus #139 : Elokuu 09, 2017, 23:37:38 »
Nyt on Clio saanut palvelusajan pidennystä taas vuoden.

Ei tosin helpolla. Vielä viimetingassa huomasin takapään hiekkapellissä pienen reijän lähellä oikean pitkittäispalkin kiinnityspistettä. Se sai perinteisen ruosteenpysäytyskäsittelyn, mutta reikä jäi paikalleen. Tämä ei kuitenkaan haitannut katsastusmiestä joka antoi Cliolle varmasti historian suurpiirteisimmän tarkistuksen todeten takajarrut tehottomiksi. Tämä oli sinällään omituinen havainto, sillä käsijarru oli toukokuussa säädetty ja uudet jarrusylinterit vaihdettiin paikalleen 2014. Meinasin vedota jarrusäätäjien asennustakuuseen, sillä he olivat jarruihin viimeksi koskeneet. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se että tämä vuosikymmeniä toiminut helsinkiläinen autokorjaamo oli lopettanut toimintansa viimekuussa ja ostajan riski toteutui. Toisessa korjaamossa takajarrusylinterit todettiin viallisiksi noin 30tkm ajon jälkeen ja käsijarrun jarrukengät olivat kuulemma myös loppu. Erinäisten epäselvyyksien jälkeen katsastuskonttorilla mitattiin 0,5-0,8kN enemmän jarruvoimaa uusilla sylintereillä ja matka sai jatkua.

Tämän merkkipäivän kunniaksi tilasin Soft99 Fusso Dark-vahaa purkillisen ja vahasin Clion. Pinnasta tuli erityisen liukas ja lukuisien nettikeskustelujen perusteella äärimmäisen hydrofobinen. Kiiltoa ja syvyyttä olen nähnyt autojen pinnassa enemmänkin. Oletankin jatkossa voivani oikaista järvien halki auton muodostaessa tunnelin itselleen veteen. Lisäksi vahan kestävyyttä on kehuttu, eli savottaan ei tarvitsisi ihan heti ryhtyä uudestaan.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 09, 2017, 23:51:41 kirjoittanut arson »

arson

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 599
  • Clio 1.4i RN -97
    • Sähköposti
Vs: Renault Clio 1.4 RN vm. -97
« Vastaus #140 : Lokakuu 17, 2017, 20:18:56 »
Pienimuotoista päivitystä tähänkin taisteluun:
Clio sai tänään uudet kesärenkaat. 195/45R15 koossa olevat Kumho Ecsta HS51 olivat vielä suhteellisen halvat lukeutumatta suorastaan epäilyttäviin renkaisiin. Lisäksi ne ovat 30km moottoritieajon perusteella varsin hiljaiset, joka on erityisen hyvä asia. Näiden renkaiden pääurat ovat todella syvät. Edellisissä Barum Bravuris 2:ssa oli pintaa jäljellä ehkä varoituskohouman (1,6mm) verran varoituskohoumaan, joten melu ja ajettavuus märällä oli sen mukaista. Toinen melua lieventävä korjaus oli uusi laturinhihna. Edellinen oli koppurainen, halkeillut ja ulvoi villisti ja pitkään aina kostealla säällä. Tulevaisuuden melunhallintaan lukeutui uusien vaihteistoöljyjen vaihto. Vanhat olivat vaihteiston vaihdon jälkeisen huuhteluvaihdon ajalta eli noin 60tkm vanhat. Siihen nähden ne olivat suhteellisen kirkaat.

Tulevaisuuden projekteihin kuuluu uuden moottorin takatuen hankinta ja asennus. Tarvikeosat eivät tunnu kestävän ja minun pitääkin harkita pelkkien puslien vaihtamista vanhaan runkoon. Mahdollisesti umpikumiset tai polyuretaanista valmistetut voisivat sopia tarkoitukseen hyvin. Pitää suorittaa mittauksia ja perehtyä bulkkipuslien tarjontaan. Sama savotta saattaa muutenkin olla edessä etutukivarsien puslien kanssa.

EDIT: Barumit kestivät 90tkm:stä 171tkm:ään ja viisi kesää. Laskettakoon se ihan kelvolliseksi suoritukseksi.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 17, 2017, 20:21:04 kirjoittanut arson »

arson

  • Aktiivijäsen
  • *****
  • Viestejä: 599
  • Clio 1.4i RN -97
    • Sähköposti
Vs: Renault Clio 1.4 RN vm. -97
« Vastaus #141 : Marraskuu 29, 2017, 22:54:08 »
Antti O:n säntillisyys Clionhallinnan saralla innosti minutkin panostamaan taas Clion alustaan. Etutukivarsien puslat olivat tiensä päässä, joten tilasin uudet Febi Bilstein-merkkiset puslat. Vanhoista roikkui riekaleita, mutta kovin kovaäänistä väljää ei ollut. Todennäköisesti moottoritiellä resonansseja tuli aika hyvin läpi ja melutaso varmasti helpottaisi uusien puslien myötä. Alkuperäinen suunnitelma oli seuraava:
1. Auto pukeille talliin ja laina-auto ajoon
2. Etutukivarret irti pallonivelineen ja käynti prässin luona uusien puslien asennuksen merkeissä
3. Vanhat tukivarret takaisin paikalleen vanhoilla pallonivelillä (hyvällä tuurilla ilman suuntausta)

Toteutus puolestaan oli:
1. Auto pukeille talliin ja laina-auto ajoon
2. Valtava taistelu alustaa vastaan, joka päättyi siihen etten saanut oikeanpuolista alapalloniveltä irti olkakappaleesta
3. Kaikki takaisin nippuun
4. Auto korjaamolle puslien vaihtoon (yllätyksekseni löysin korjaamon, joka suosui asentamaan omat osat)
5. Puhelu korjaamolta että vanhat puslat on niin jumissa ettei niitä saa prässättyä irti: laitetaan mielummin uudet tukivarret á50€. Tämä sopi sillä tiesin tukivarsien olevan halpoja.
6. Työt+osat+suuntaus ja auton nouto korjaamolta

Viikkoa myöhemmin, tänään, keulan kolinoita paikantaessani samassa tallissa törmäsin epämiellyttävään vanhaan tuttavuuteen. Vuonna 2012 kirosin "Optimal"-merkkisiä pyöränlaakereita, jotka olin pihinä miehenä ostanut ennen kuin olin vielä siäistänyt että Clion suhde etupyöränlaakereihin on "hihi.. viihdekäyttöä viikonloppuisin ja maanantaina taas töihin" sijaan full blast "Wir Kinder vom Bahnhof Zoo". Eli siis ne on reilusti alimitoitetut ja niitä kuluu. Optimalit kestivät taannoin sen 15tkm, jonka jälkeen olen vannonut Kirunan kaivosten lujimmasta teräksestä vuoltujen SKF-laakereiden nimeen. Oletan että nämä Optimalin tukivarret pallonivelineen ja puslineen on samaa "säästät rahaa kun heität asentamatta roskiin"-laatua. Minkäs teet kun epäonnistut.

Tuskaa ei lainkaan lievitä se tosiasia että Mr. Autossa, josta nuo nyt turhaksi jääneet Bilsteinin puslat tilasin, oli TRW:n todennäköisesti varsin laadukkaat tukivarret puslineen ja nivelineen á30€. Vielä vähemmän harmittaa se, että Relluosan kaatajaisissa minulle tyrkytettiin käyttämättömiä alkuperäisiä tukivarsia puslineen ja nivelineen á10€ hintaan. Ostin kokonaisen hammastangon ja mittariston öljymääräantureineen, joten eipä tarttuneet tukivarret matkaan tuolloinkaan.

Positiivisena asiana tässä kaikessa mainittakoon, että sain Optimalien kolinaa lievennettyä kiristämällä pallonivelen tukivarteen kiinnittäviä pultteja ja sain asennettua Bilstein-merkkisen (:D) moottorin takatuen vanhan riekaloituneen tilalle. Lähti taas vaihdekepin nytkähtelyistä 3cm liikerataa pois.

Renault-foorumi

Vs: Renault Clio 1.4 RN vm. -97
« Vastaus #141 : Marraskuu 29, 2017, 22:54:08 »